�鶹��ý

Yrjö Jahnssonin säätiön tiedepalkinto jaetaan vuonna 2022 kahden kokeneen ja tunnustetun taloustieteen tohtorin kesken. Palkittavat tohtorit Ritva Reinikka ja Pertti Haaparanta ovat molemmat muun muassa pitkän linjan tutkijoita ja asiantuntijoita kehitystaloustieteessä ja kehityspolitiikassa. Elämäntyöpalkinto on arvoltaan yhteensä 20 000 euroa. Palkinto jaettiin saajilleen perjantaina 16.12. järjestetyillä juhlaillallisilla.

Ritva Reinikka on työskennellyt urallaan kaksi vuosikymmentä Maailmanpankissa muun muassa maajohtajana ja sektorijohtajana. Reinikan vastuulla ovat olleet etenkin Afrikkaan liittyvät kysymykset. Lisäksi hän on toiminut YK:ssa Unicefissa, kotimaassa ulkoministeriössä ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessorina. Reinikka on väitellyt taloustieteen tohtoriksi Oxfordin yliopistosta vuonna 1993.

“On suuri ilo vastaanottaa tämä palkinto nimenomaan Pertti Haaparannan kanssa, joka nuorena Yale-tohtorina juuri Suomeen palanneena auttoi minut alkuun omalla urallani. Pertti on myös tehnyt paljon kehityskysymysten parissa Suomessa.“

Pertti Haaparanta on keskittynyt tutkimuksissaan muun muassa kehitystalouteen. Hän on myös tutkinut globalisaation vaikutuksia. Haaparanta on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun emeritusprofessori ja toiminut myös EMU-asiantuntijaryhmän jäsenenä. Hän väitteli tohtoriksi Yalen yliopistossa vuonna 1986.

“Olen todella otettu palkinnosta, koska sen voi tulkita olevan koko suomalaiselta taloustieteen tutkijajoukolta. Erityisen iloinen olen siitä, että saamme jakaa tämän Ritva Reinikan kanssa, sillä olen oppinut häneltä paljon niin kehitysmaiden tilasta ja kehitystutkimuksesta kuin kehityspolitiikan vaikeuksista”, Haaparanta kiittelee.

Afrikan merkitys ja mahdollisuudet vain kasvavat tulevaisuudessa

Haaparannan mukaan yksi nykyhetken keskeisiä kysymyksiä on edelleen köyhyyden poistaminen. Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin lännessä kenties on odotettu ja toivottu erilaisen kehitysyhteistyön vastineeksi.

“Tiedämme nyt, että köyhien maiden historialla, erityisesti siirtomaa-ajalla, on ollut suuri vaikutus köyhyyteen ja sen pysyvyyteen. Kun tämä otetaan huomioon, ehkä löydämme yhdessä niin sanotun lännen ja köyhien maiden kanssa toimet, joilla köyhyydestä päästään irti. Tämä on entistä tärkeämpää nyt, kun ilmasto-ongelmia ratkotaan. Mikään maa ei pääse yksin irti ongelmasta”, Haaparanta muistuttaa.

Reinikka muistuttaa, että kehitystaloustiede on ollut melkoisessa nosteessa maailmalla viime vuosikymmeninä. Se on saanut myös kaksi Nobel-palkintoa, vuosina 2015 ja 2019. Hänen mukaansa jatkossa on tärkeää keskittyä suuriin kysymyksiin, kuten instituutioiden rooliin kehityksessä, kestävään talouskasvuun ja koulutukseen.

“Afrikan väestö kolminkertaistuu tällä vuosituhannella, joten taloudellinen yhteistyö ja mahdollisuuksien luominen Afrikassa ovat avainkysymyksiä jatkossa etenkin Euroopalle.”

������ä�پ���ٴDz�:&�Բ�����;
toiminnanjohtaja Elli Dahl
050 3270 831
etunimi.sukunimi@yjs.fi

Yrjö Jahnssonin säätiö on yksi merkittävimmistä taloustieteen tukijoista Suomessa. Säätiön tiedepalkinto jaetaan joka toinen vuosi. Yksityinen, Hilma Jahnssonin vuonna 1954 perustama säätiö on keskittynyt tukemaan taloustieteellistä, terveystaloustieteellistä ja lääketieteellistä tutkimusta. Se on tukenut tiedettä jo noin 88 miljoonalla eurolla. Tiedepalkinto voidaan myöntää henkilölle, tutkimusryhmälle tai instituutiolle. 

Uutinen on alun perin julkaistu Yrjö Jahnssonin säätiön verkkosivuilla.