鶹ý

Uutiset

Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta

Lähes puolet suomalaisista kotitalouksista sijoittaa jo osakkeisiin tai rahastoihin, ja Suomi kuuluukin sijoittamisen ja talousosaamisen eurooppalaiseen kärkeen. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaisista on tullut omistajakansa.
Pylväsdiagrammi: suomalaisten osake- ja rahasto-omaisuuden arvo kasvaa 2009–2023, suurempi yhtiöt mukaan lukien.

Suomalaisten sijoittaminen on yleistynyt vauhdilla 15 vuoden aikana, selviää Aalto-yliopiston laajasta tutkimuksesta. Se paljastaa, että suomalaisten omistamien osakkeiden ja sijoitusrahastojen arvo kasvoi vuosina 2009–2023 41 miljardista eurosta 101 miljardiin euroon.

Kauppakorkeakoulun omistajuuden professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista yhteistyössä Pörssisäätiön kanssa. Aiemmat sijoittamista koskevat selvitykset ovat usein perustuneet kyselyihin, mutta nyt julkaistu tutkimus pohjautuu koko väestön kattavaan rekisteriaineistoon. Sen ansiosta suomalaisten sijoittamista voidaan tarkastella aiempaa luotettavammin ja yksityiskohtaisemmin.

Suomi kuuluu eurooppalaiseen kärkeen sijoittamisen yleisyydessä: vertailussa Suomen edelle nousee vain Ruotsi. Vuonna 2009 osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin sijoitti vajaa neljännes suomalaisista, mutta vuonna 2023 luku oli jo 35 prosenttia. Kun samaan kotitalouteen kuuluvat sijoittajat lasketaan yhdeksi kotitaloudeksi, sijoittavia kotitalouksia oli vuonna 2023 jo lähes puolet eli 47 prosenttia.

Omistajuuden professori Samuli Knüpfer. Kuva: Nita Vera
Samuli Knüpfer

”Suomessa sijoittamisesta on tullut olennainen osa kansalaisten arkea. Kehitys on tapahtunut pitkälti ilman merkittäviä valtion politiikkatoimia, mikä tekee muutoksesta etenkin Ruotsiin verrattuna poikkeuksellisen”, Knüpfer sanoo.

Sijoittamisen yleistymisen taustalla Suomessa vaikuttanevat muun muassa sijoittamista käsittelevien sisältöjen lisääntyminen sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa, pankkien kilpailu sijoittaja-asiakkaista, osakesäästötilin käyttöönotto ja talousosaamisen vahvistaminen kouluissa. 

Sijoitusvarallisuuden määrässä Suomi sijoittuu myös Euroopan kärkeen, vaikkakin ero Ruotsiin on edelleen merkittävä. Ruotsalaisilla on osakkeissa ja rahastoissa 58 prosenttia likvidistä rahoitusvarallisuudesta, mutta Suomessa luku on yli 13 prosenttiyksikköä pienempi.

”Meillä sijoitusten osuus säästöistä on vielä pieni verrattuna Ruotsiin. Ruotsissa valtio on kannustanut kansalaisia sijoittamaan esimerkiksi uudistamalla eläkejärjestelmää ja verotuksella, mitä meilläkin tulisi harkita”, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sanoo. 

Vaikka sijoittaminen on yleistynyt, isolla osalla sijoittajista on vain vähän sijoituksia. Suomalaisten kotitalouksien sijoitussalkkujen mediaaniarvo oli 8 732 euroa vuonna 2023. Sijoitussalkkujen keskiarvo taas oli 75 035 euroa. 

Sijoituksillaan vähintään miljoonan euron varallisuuden kartuttaneita oli Suomessa vuonna 2023 yhteensä 9 775. Nämä sijoitusmiljonäärit omistivat yksinään 43 prosenttia koko sijoitusvarallisuudesta. Yli 10 miljoonan euron sijoitusvarallisuus oli 492 ihmisellä.

Pitkähiuksinen henkilö oranssissa paidassa, kädet ristissä, kasvot sumentuneet, valkoinen tausta
Sari Lounasmeri

Sijoittajissa näkyvät myös selvät väestöryhmien erot. Keskimääräinen sijoittaja on Knüpferin mukaan muuta väestöä vanhempi ja todennäköisemmin mies, kaupunkilainen, ruotsinkielinen sekä yliopistokoulutettu. Naiset muodostavat jo lähes puolet sijoittajista, mutta heillä on miehiä vähemmän sijoitusvarallisuutta.

Kun sijoittaminen on yleistynyt, myös sijoittajien merkitys taloudessa ja yhteiskunnassa on kasvanut. 

”On yhteiskunnallisesti merkityksellistä, että suomalaiset haluavat pyrkiä vaurastumaan sijoittamalla. Sijoittajat rahoittavat myös suoraan ja välillisesti yritysten kasvua”, Pörssisäätiön Lounasmeri sanoo.

Sijoittamisen yleistyminen näyttää jatkuvan edelleen.

”Suomessa ollaan pian tilanteessa, jossa enemmistö kotitalouksista sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin. Olemme jo nyt Euroopan kärkeä. Seuraava kysymys kuuluu, miten Suomesta voisi tulla ykkönen”, Knüpfer päättää.

Lue tutkimuksesta tarkemmin Aalto Ownership Labin sivuilta

Lue lisää:

Picture of Aalto University School of Business building captured from outside in the spring.

Aalto Ownership Lab

Aalto Ownership Lab on tutkimuskeskus, jossa tutkitaan yritysten omistajuutta ja sen yhteiskunnallista merkitystä.

Muita tutkimuksia:

Työpaja, jossa kaksi ihmistä työskentelee. Toinen on pöydän ääressä, toinen järjestelee tavaroita keltaisissa ja sinisissä laatikoissa.

Tutkimus kumoaa myyttejä perheyrityksistä: kantavat taloutta, investoivat ja työllistävät koko Suomessa

Perheyritykset ovat keskimäärin kannattavampia ja vakavaraisempia kuin muut yritykset, ja myös investoivat enemmän.

Uutiset
Valkoinen kukka edessä, ihmisiä taustalla

Miehet, ruotsinkieliset ja maisterin tutkinnon suorittaneet omistavat eniten listaamattomien yritysten osakkeita

Vain 170 000 ihmistä omistaa osakkeita yksityisesti omistetuissa yrityksissä, mikä vastaa vain kolmea prosenttia koko väestöstä.

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Perhe poseeraa vuonon satamassa punaisten mökkien ja lumihuippuisten vuorten taustalla
Palkinnot ja tunnustukset, ۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä

Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Graafinen juliste, tummat lehdet, harmaa tekstuuri ja teksti “Näytös 26 Näyttely”.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi

Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
Värikäs laserskannauksen tyylinen poikkileikkaus vanhasta kupolikattoisesta teollisuusrakennuksesta
Mediatiedotteet Julkaistu:

3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta

MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.