Yritysten tukemisessa on syytä siirtyä kohti vastikkeellisia tukia
Koronakriisi on koetellut Suomen taloutta, mutta alun perin pelättyä vähäisemmässä määrin. Yritystoimintaa on kriisin aikana tuettu sekä suoraan että epäsuorasti, esimerkiksi lomautussääntöjä helpottamalla. Nyt hallitus valmistelee kolmatta kustannustukipakettia yrityksille. Hallituksen tulisi kuitenkin harkita painopisteen siirtämistä suorista, kustannustuen kaltaisista tuista vastikkeellisiin tukiin, kuten Finnveran takauksiin.
Viime keväänä suorien yritystukien keskeinen taloustieteellinen perustelu oli se (kts. Helsinki GSE:n Tilannehuone ”Yritystuet työkaluna koronakriisissä”), että niiden avulla pyritään välttämään elinkelpoisten yritysten konkursseja, joita voisi seurata yritysten maksuvaikeusongelmista ja kassavarojen puutteesta. Tällaisia ns. likviditeettikonkursseja on perusteltua välttää, koska niihin liittyy haitallisia ulkoisvaikutuksia, ts. haittoja, jotka tietyn yrityksen konkurssista leviävät muualle yhteiskuntaan ja joiden vuoksi konkurssin aiheuttamat kokonaishaitat ylittävät konkurssiin menneen yrityksen omistajien (taloudelliset) menetykset.
Jo keväällä esitettiin huoli siitä, että eri tukimuodot ovat osin päällekkäisiä. Helsinki GSE:n Tilannehuoneen yritystukiraportissa ja muualla todettiin, että yritykset valikoivat mahdollisuuksien mukaan eri tukimuodoista itselleen edullisimmat. Tämän havainnon valossa ei ole yllättävää, että Finnveran vastikkeellisten koronatukien kysyntä on jäänyt odotettua vaatimattomammaksi. Mahdollinen syy on se, että toisin kuin vastikkeettomiin koronatukiin eli Business Finlandin tukiin, ELY-keskusten tukiin, ravintolatukiin tai kustannustukeen, Finnveran lainatakauksiin liittyy kustannus (takausprovisio) ja takaukseen liittyvä omavastuuosuus, jotka jäävät yrityksien ja yrittäjäomistajien kannettavaksi.
Vastikkeettomat tuet perustuvat valikoimiseen
Yritystuet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: suoriin (vastikkeettomiin) tukiin, jossa julkinen valta antaa yritykselle vastikkeetonta rahaa ja vastikkeellisiin tukiin, joissa tuki madaltaa, mutta ei poista ulkoisen rahoituksen kustannusta.
Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämät koronatuet ovat esimerkkejä vastikkeettomista tuista, jotka perustuvat harkinnanvaraisiin päätöksiin eli valikoimiseen. Toisin sanoen, tuen antaja valitsee tiettyjen kriteerien ja oman osaamisensa perusteella ne yritykset, joille tukea sen mielestä kannattaa antaa. Yritysten ainoa syy olla hakematta tällaisia tukia on mahdollinen tuen hakemiseen liittyvä kustannus, jos yritys uskoo muutoin täyttävänsä myöntökriteerit. Valikoimisen heikkous on, että sen onnistuminen edellyttää sitä, että myöntäjällä on riittävä osaaminen ja riittävä tieto tehdä yhteiskuntaa hyödyttäviä tukipäätöksiä. Tällaisten päätösten tekeminen on haastavaa vakaissakin olosuhteissa, puhumattakaan koronakriisistä.
Kustannustuki on esimerkki tuesta, jossa myöntökriteerit päätetään etukäteen ja sidotaan havaittavissa oleviin yritysten ominaisuuksiin (tilinpäätöstietoihin) ja jossa myöntöpäätöksen yhteydessä ei enää käytetä harkintaa. Myöntöpäätös on mekaaninen prosessi, kunhan yritys täyttää ehdot ja hakee tukea.
Kustannustuki-instrumentin jatkamiseen liittyy myös se riski, että osa yrityksistä oppii luottamaan vastikkeettoman tuen saamiseen myös tulevaisuudessa. Tämä odotus ruokkii vääränlaisia kannustimia kehittää ja sopeuttaa yrityksen toimintaa.
On syytä uskoa, että kullakin yrityksellä itsellään on paras tieto tulevaisuudennäkymistään ja elinkelpoisuudestaan. Tästä johtuen pääsääntöisesti vain ne yritykset, jotka arvioivat omia tulevaisuuden näkymiään riittävän positiivisesti, valikoituvat hakemaan vastikkeellista tukea. Ulkoista rahoitusta myöntävillä yksityisillä toimijoilla, kuten mm. rahoituslaitoksilla ja pääomasijoittajilla, on myös vahva taloudellinen kannustin selvittää yrityksen elinkelpoisuus ja maksukyky rahoituspäätöstä tehdessään. Valikoitumiseen perustuvat tuet pyrkivät hyödyntämään näitä lähtökohtia. Suomalaisten koronatukien joukossa valikoitumiseen perustuvia vastikkeellisia tukia edustavat Finnveran takaukset ja Teollisuussijoituksen oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Finnvera myöntää osittaisen takauksen lainoille, joita rahoituslaitokset luottokelpoisuusarvioon perustuen myöntävät ja Teollisuussijoitus sijoittaa pääsääntöisesti yhdessä yksityisen sektorin sijoittajien kanssa.
Tulevaisuudennäkymät eivät toki ole vielä kirkkaat, mutta ne ovat olennaisesti vähemmän sumeat kuin vielä vähän aikaa sitten. Uusien kustannustuki-instrumenttien tai valikoimiseen perustuvien vastikkeettomien tukien sijaan hallituksen olisi hyvä pohtia painopisteen siirtämistä valikoitumiseen perustuviin vastikkeellisiin tukiin. Näin tulisi toimia ainakin tilanteissa, joihin ei liity suuria ulkoisvaikutuksia tai joissa valtiovalta ei suoraan rajoita elinkeinovapautta.
Ari Hyytinen, Niku Määttänen, Tuomas Takalo (Suomen Pankki) ja Otto Toivanen.
äپٴᲹ:
Helsinki GSE:n akateeminen johtaja, professori Otto Toivanen
0503537651
Lue lisää uutisia
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä
Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi
Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.