鶹ý

Uutiset

Ympäristöystävällisyyteen satsaaminen parantaa logistiikan alalla toimivien yritysten taloudellista tulosta

Rail Baltica mahdollistaa junarahtikuljetusten osuuden kasvamisen tavarakuljetuksista.
aalto_university_green_flags_web_fi_fi.jpg

KTM Pinja Raitasuon mukaan ympäristöystävällisyyteen ja junarahtikuljetusten käyttöön liittyy monia mahdollisuuksia ja etenkin poliittisilla päätöksentekijöillä on tärkeä rooli ympäristöystävällisempien rahtikuljetusten edistämisessä. Junarahtikuljetuksiin liittyy kuitenkin vielä monenlaisia haasteita. Kustannukset, aikarajoitteet ja junakuljetusten huono saatavuus rajoittavat niiden käyttöä.

Raitasuon väitöskirja ”Towards sustainable transportation – Evidence from the logistics sector” pyrkii lisäämään ymmärrystä ympäristöystävällisemmistä rahtikuljetuksista ja logistiikasta sekä niiden vaikutuksista yritysten kilpailukykyyn. Hänen on tutkimuskohteena niin suomalaisia kuin ulkomaisia logistiikkapalveluiden tarjoajia.

Ympäristöystävälliset junakuljetukset hillitsevät osaltaan ilmastonmuutosta

Tallinnasta Varsovaan kulkeva Rail Baltica -ratayhteys tulee todennäköisesti edistämään ympäristöystävällisten junakuljetusten käyttöä ja parantaa myös Suomen logistista asemaa. Tällä hetkellä selvitetään mahdollisuutta Helsinki-Tallinna-tunnelille, joka mahdollistaisi Suomenlahden alittavan raideyhteyden. Väitöskirjan tutkimustulosten perusteella suomalaiset logistiikkapalveluiden tarjoajat ovat kiinnostuneita ympäristöystävällisyydestä ja Rail Baltica -ratayhteys koetaan mahdollisuutena lisätä junarahtikuljetusten osuutta tavarakuljetuksista.

”Logistiikka-alan yritykset kokevat myös monenlaisia paineita ympäristöystävällisyyteen liittyen. Nämä paineet tulevat eri suunnista: asiakkailta, lainsäätäjiltä ja kilpailijoilta. Ympäristöystävällisyyteen panostaminen on logistiikka-alan yrityksille kannattavaa, sillä ympäristöystävällisten kyvykkyyksien kehittäminen myös parantaa sektorilla toimivien yritysten taloudellista tulosta”, Pinja Raitasuo sanoo.

Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä ilmastonmuutos on tällä hetkellä vakavin maailmanlaajuinen ympäristöuhka.

”Vuonna 2015 liikenne aiheutti 30,9 % Euroopan unionin kokonaishiilidioksidipäästöistä. Maantieliikenne aiheuttaa suurimman osan liikenteen CO2-päästöistä Euroopassa, joten energiatehokkuuden parantaminen tällä sektorilla on oleellista. Euroopan Unioni on viime vuosina yrittänyt edistää junarahtikuljetusten käyttämistä, sillä ne ovat hiilidioksidipäästöltään ympäristöystävällisempiä kuin pelkästään maanteitse tapahtuvat kuljetukset”, Pinja Raitasuo kertoo.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Harmaa kivinen pörssirakennus, korkeat ikkunat ja sisäänkäynnillä liput, joissa lukee BÖRS ja PÖRSSI
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta

Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Perhe poseeraa vuonon satamassa punaisten mökkien ja lumihuippuisten vuorten taustalla
Palkinnot ja tunnustukset, ۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä

Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Graafinen juliste, tummat lehdet, harmaa tekstuuri ja teksti “Näytös 26 Näyttely”.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi

Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.