鶹ý

Uutiset

Yleisön ja tilan kytkentää

New Median maisteriopiskelija Robbert Groenendijk on valittu tekemään taideteos Mäntän kuvataideviikoille 14.6.–31.8.2020. Hänen tuleva työnsä ”Protocol” sijoittaa vierailijan datavirran keskelle, kahden tietokoneen väliin.
new media
Groenendijkin Echo-teoksessa rykelmä pieniä valoja reagoi niitä ympäröiviin ääniin.

Tapa, jolla tarinoita kerrotaan vaikuttaa tapaan, jolla niitä otetaan vastaan. Opiskeltuaan dokumentaarisen elokuvan ohjausta Robbert Groenendijk alkoi kiinnostua tutkimaan keinoja, joilla katsojasta voi tehdä aktiivisen osan taideteosta. Katsoessaan elokuvaa katsoja on suhteellisen passiivisessa roolissa, kun taas installaatioiden kohdalla on mahdollista rakentaa vuorovaikutusta, joka voi muuttaa teoksen lopputuloksen. Tällä tavalla installaatio voi toimia pintana, joka heijastaa katsojan käytöstä ja ajatuksia, saaden joka kerta aikaan ainutlaatuisen tuloksen.

Äänen ja kuvan välissä

Groenendijkin viimeisimmässä Echo-työssä rykelmä pieniä valoja reagoi ympärillä kuuluviin ääniin. Tämä työ antoi taiteilijalle kipinän, joka johdatti hänet Mäntän kuvataideviikoille. Tänä kesänä Groenendijk luo Mänttään uuden installaation nimeltä Protocol, joka käyttää hyväkseen digitaalista teknologiaa ja elektroniikkaa luodakseen tilan inhimilliselle vuorovaikutukselle.

Installaatio koostuu LED-näytöistä, jotka on kytketty kahteen tietokoneeseen. Nämä tietokoneet tulkitsevat kuvadataa näytöiltä ääneksi ja lähettävät sen toisilleen piippausten avulla. Ne koodaavat ja tulkitsevat piippausten dataa jatkuvasti rakentaakseen kuvat uudelleen toiselle näytöistä. Tämän mukautetun protokollan johdosta ihmisten äänet tulevat luonnostaan osaksi digitaalista ’keskustelua’, vaikuttaen työn tulokseen. Installaatio heijastelee inhimillistä epätäydellisyyttä verrattuna jokapäiväisten digitaalisten systeemien virheettömyyteen. 

Katsottuaan videon Voyager 1 -avaruusaluksesta, joka kantaa mukanaan kuvilla ja äänellä varustettua kultaista levyä Groenendijk inspiroitui tutkimaan datan representaatioita ja koodausta. On tyypillistä, että miellämme levyn esineenä, joka sisältää ääntä. Tietyn protokollan avulla levylle voidaan myös tallentaa esimerkiksi kuvia. Sen vuoksi data muuttuu tietyn tyyppiseksi vasta, kun tulkitsemme sitä.

Opinnot Aalto-yliopistossa ovat päästäneet Groenendijkin sukeltamaan syvemmälle taiteelliseen työskentelyyn ja tekemään kokeita digitaaliseen maailmaan pohjautuvien installaatioiden kanssa.

”Olen saanut mahdollisuuden siirtää työni fyysiseen maailmaan, ottaen huomioon, että aiemmin ne olivat ainoastaan digitaalisessa ulottuvuudessa. Fyysiset installaatiot mahdollistavat erilaisen kokemuksen sen sijaan, että olisivat vain osa näyttöä.”

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Harmaa kivinen pörssirakennus, korkeat ikkunat ja sisäänkäynnillä liput, joissa lukee BÖRS ja PÖRSSI
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta

Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Perhe poseeraa vuonon satamassa punaisten mökkien ja lumihuippuisten vuorten taustalla
Palkinnot ja tunnustukset, ۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä

Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Graafinen juliste, tummat lehdet, harmaa tekstuuri ja teksti “Näytös 26 Näyttely”.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi

Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.