Väitös: Liiketoiminnan kehittämisessä mahdollisuuksia vähävaraisilla markkinoilla
Tarvelähtöinen innovointi on avain kannattavan liiketoiminnan kehittämiseen vähävaraisilla markkinoilla, selviää Paula Linnan väitöstutkimuksesta, joka .
”Kehittyvien maiden vähävaraiset markkinat, niin kutsutut BOP eli Base of the Pyramid, edellyttävät uudenlaista suhtautumista innovointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Sen tulisi olla tarvelähtöistä ja keskittyä esimerkiksi jokapäiväisten ongelmien ratkomiseen,” Linna toteaa. ”Nämä noin neljän miljardin ihmisen markkinat ovat haasteellisia, mutta menestyksellisen liiketoiminnan rakentaminen on mahdollista ja tuotto-odotukset ovat suuria.”
Liiketoiminnan rakentaminen vähävaraisilla markkinoilla voi viedä aikaa ja pitää sisällään toimia, jotka eivät kuulu yrityksen ydinosaamiseen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osallistumista lainsäädäntötyöhön, infrastruktuurin rakentamiseen ja työntekijöiden kouluttamiseen.
Yritysten tulee olla hyvin perillä paikallisista tarpeista ja olosuhteista. Länsimaalaisilta yrityksiltä se edellyttää paljon uuden oppimista. Vähävaraisilla markkinoilla ei esimerkiksi välttämättä ole tarjolla tahoja ja tietoja, jota yleensä on kansainvälistymisessä hyödynnettävissä kuten markkinadataa ja alihankkijoita.
”Liiketoimintaa täytyy lähteä kehittämään yhdessä paikallisten kanssa ja luoda uusia kumppanuuksia ns. epätyypillisiin toimijoihin, kuten kansalaisjärjestöihin,” Linna sanoo. ”Oleellisinta on myös vahva tahtotila, ymmärtää resurssirajoitteet ja kyetä tuottamaan juuri kyseiseen kontekstiin sopivia ratkaisuja. Tavoitteena on luoda ratkaisuja, jotka ovat edullisia, toimintavarmoja ja helppo käyttää.”
Innovaattorit keskeisessä roolissa köyhyyteen liittyvin ongelmien ratkaisemisessa
Linnan tutkimuksessa on analysoitu yhteensä yhdentoista erilaisen, mobiili- tai energia-alalla toimivan yrityksen innovointimenetelmiä sekä liiketoimintastrategioita erityisesti Itä-Afrikkassa.
”Mikä on mielenkiintoista, niin yksittäisen innovaation takana saattaa olla päämäärätietoinen yksilö esimerkiksi monikansallisen yrityksen keskijohdosta tai vähävaraisilla markkinoilla itse kasvanut itseoppinut innovoija. Yhteistä tämän tyyppisille innovaattoreilla vaikuttaisi olevan heidän vahva tahtonsa ratkaista köyhyyteen liittyviä ongelmia”, Linna sanoo.
Linna havaitsi tutkimuksessaan, että kehitysmaiden niukkaresurssisessa ympäristössä on paljon itseoppineita innovaattoreita, jotka ovat lähteneet luomaan ratkaisuja itse tai oman kyläyhteisönsä kokemiin ongelmiin. Paikallisilla yrittäjä-innovaattoreilla on hyvät valmiudet toimia resurssiniukoissa ympäristöissä ja innovoida käsillä olevilla resursseilla, esimerkiksi hyödyntämällä jätemateriaalia kuten vanhan auton moottoreita tuulimyllyjen akkuina.
”Ympäristön rajoitteita ratkotaan luovasti. Esimerkiksi tuotekehitys tapahtuu laboratorioiden sijaan suoraan asiakkaiden luona kokemuksia keräten ja omaa teknistä tietoutta voidaan paikata katsomalla videoita youtubesta”, Linna kertoo. ”Ongelmaksi voi nousta se, että kysyntää on enemmän kuin pystytään vastaamaan, mutta paikallisilla ei ole mahdollisuuksia laajentaa liiketoimintaa.”
Paula Linna väittelee perjantaina 2.6.2017 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta. Väitöskirjan nimi on "Innovating by "making do with what is at hand": Creating opportunities in low-income markets". Väitöstilaisuus alkaa klo 10.00 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksessa (Runeberginkatu 22-24), luentosalissa H-324 Saastamoisen Säätiön sali (3. krs.). Vastaväittäjänä on professori Rüdiger Hahn, University of Hohenheim, Saksa, ja kustoksena professori Minna Halme, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.
äپdz:
Paula Linna, tutkija
paula.linna@aalto.fi
puh. 050 40 54942
Lue lisää uutisia
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä
Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi
Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.