Twitterissä oli luultua enemmän botteja vaalien alla – vaikutukset kuitenkin olemattomat
Sippo Rossi kehitti tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielmassaan koneoppimismallia Twitter-bottien havaitsemiseen. Tämän mallin avulla hän tutki, pyrittiinkö koneella luotujen tilien avulla vaikuttamaan vuoden 2019 eduskuntavaalien tuloksiin.
Botilla tarkoitetaan tietokoneohjelmaa, joka suorittaa tiettyjä tehtäviä määriteltyjen ohjeiden mukaan ainakin osittain itsenäisesti eli ilman ihmisen myötävaikutusta.
”Kehittämäni malli kykenee tunnistamaan tehokkaasti Twitterin metadataa hyödyntäen yksinkertaiset botit. Mallini mukaan eräiden suomalaisten kärkipoliitikkojen seuraajista yli 30 prosenttia näyttäisi olevan botteja. Luku on huomattavasti korkeampi kuin Twitterin antamat omat arviot maailmanlaajuisesta bottien osuudesta”, kertoo Sippo Rossi, joka teki pro gradu -tutkielmansa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.
Tutkielmassa analysoitiin 550 000 Twitter-tilistä koostuvaa ainestoa verkostoanalyysin avulla. Tutkimuksessa käytetty data louhittiin Twitteristä vuoden 2019 maaliskuun aikana. Aineisto koostuu 14 tunnetun suomalaisen poliitikon Twitter-seuraajista. Suurimmat bottikeskittymät löytyivät muun muassa Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston kaltaisten poliitikkojen seuraajista.
Bottien taustat ja tavoitteet epäselviä
Rossin mukaan bottitilien alkuperä ja tarkoitus jäivät suurimmassa osassa tapauksista epäselväksi. Tämän vuoksi on vaikea määrittää, mikä osuus niistä on tietoisesti luotu kasvattamaan poliitikkojen seuraajien määrää.
”Ilmeisesti monet boteista seuraavat suomalaisia tilejä puhtaasti Twitterin suositusten perusteella, mikä johtaa kierteeseen, jossa seuratuimmat poliitikot keräävät laajoja bottiverkkoja.”
Pro gradu -tutkielman mukaan bottien vaikutus Suomen poliittiseen ympäristöön Twitterissä on vähäinen siitä huolimatta, että botit selvästi vahvistavat tiettyjen poliitikkojen näkyvyyttä. Tulokset ovat linjassa suojelupoliisin hiljattain julkaiseman raportin tietoihin, jonka mukaan ulkomaat eivät pyrkineet vaikuttamaan vaaleihin. Tutkielma osoittaa, että Twitterillä on edelleen suuria vaikeuksia poistaa edes yksinkertaisia ja helposti havaittavissa olevia botteja.
Linkki pro graduun:
Lue myös Sippo Rossin pro gradun aiheeseen liittyvä Helsingin Sanomien artikkeli, joka käsitteli Aalto-yliopistossa pidettyä kokeellista kurssia:
Lue lisää uutisia
Mikkelistä Otaniemeen ja edelleen maailmalle
Kauppakorkeakoulun International Business -kandidaattiohjelma siirtyy elokuussa 2026 Otaniemeen.
Aalto-yliopisto järjestää opintoseteli-webinaarin 8.6.
Aalto-yliopisto järjestää toiselta asteelta valmistuneille, yhteishaussa ilman korkeakoulupaikkaa jääneille erillisen opintoseteli-infowebinaarin. Opintoseteli on maksuväline, jolla voi maksaa suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja.
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.