Tutkimusviestintä on ajattelun selkeyttämistä
Katso myös professori Gustav Olssonin vinkit hyvään tieteelliseen artikkeliin.
Tutkijoilta odotetaan yhä enemmän vuorovaikutusta yhteiskunnan kanssa, ja samaan aikaan välineitä siihen on enemmän kuin koskaan. Sosiaalinen media on avannut uusien mahdollisuuksien maailman tieteestä ja tutkimuksesta viestimiseen. Moni tutkija kuitenkin epäröi – miksi juuri minun kannattaa vaivautua?
”Kun tutkija pitää ääntä omasta työstään, se maksaa varmasti takaisin”, sanoo tutkija ja viestinnän asiantuntija ja valmentaja Petro Poutanen.
”Se auttaa verkostoitumaan ja voi poikia työtarjouksia ja puhujapyyntöjä. Samalla pysyy ajan hermolla, kun tulee seurattua muiden tutkijoiden työtä. Tutkimuksestaan viestiminen on myös ajattelun selkeyttämistä – se auttaa ymmärtämään ja sanoittamaan paremmin omaa työtään.”
Valtiotieteiden tohtori Poutanen on vierailevana tutkijana Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa ja on tutkinut esimerkiksi luovuutta organisaatioiden vuorovaikutuksessa. Hän myös valmentaa ja kouluttaa erityisesti tutkijoita ja asiantuntijoita viestinnän ja vaikuttamisen kysymyksissä.
Viestintätaitojen kehittäminen kannattaa, oli tavoitteena sitten saada näkyvyyttä tiedeyhteisössä, viedä tutkimustuloksia päättäjien tietoon tai päästä aiheensa luottoasiantuntijaksi mediaan, Poutanen sanoo.
”Vaikka viestisit pääosin akateemisen maailman sisällä, on epätodennäköistä, ettet joudu koskaan kiteyttämään tutkimustasi, puolustamaan omia argumenttejasi tai esittämään tutkimusideaasi kiinnostavalla tavalla esimerkiksi rahoittajille.”
Mutta mistä löytää aikaa, kysyy moni tutkija. Tutkimustaan ja asiantuntemustaan voi tuoda esille vähälläkin vaivalla, kun miettii etukäteen itselleen selvät tavoitteet ja valitsee kohdeyleisön, viestinnän keinot ja kanavat niiden mukaan.
”Tutkimusviestinnän ei tarvitse olla ylimääräistä pakkopullaa, vaan se voi aidosti hyödyttää tutkimustyötä ja lisätä sen vaikuttavuutta”, Poutanen sanoo.
Petro Poutasen viisi vinkkiä oman asiantuntijaprofiilin rakentamiseen
- Tule löydetyksi
Ensimmäiseksi kannattaa varmistaa, että verkosta löytyy ajan tasalla olevaa tietoa sinusta sekä tutkimuksestasi ja osaamisestasi. Digitaalisia käyntikorttejasi voivat olla esimerkiksi profiili yliopiston palveluissa, ResearchGatessa, LinkedInissä tai asiantuntijapankissa, kuten Kuka-palvelussa.
- Aloita kuuntelemalla
Etsi eri kanavista oman alasi asiantuntijoita, vaikuttajia ja muita kiinnostavia henkilöitä. Seuraa alaasi koskevia keskusteluja. Erilaisia kanavia seuraamalla oppii niiden pelisääntöjä ja voi saada ideoita uudenlaisiin tapoihin kertoa tutkimuksestaan.
Akateemiselle yhteisölle suunnattuja palveluita ovat esimerkiksi ja ResearchGate. Twitterissä on muun muassa paljon tieteentekijöitä, päättäjiä ja median edustajia. Facebookista ja LinkedInistä löytyy lukuisten alojen ja aiheiden keskusteluryhmiä. Youtubesta ja Instagramista voi myös löytää luovia tiedeviestinnän tekijöitä.
- Mieti, mikä on viestisi
Oman viestin kirkastaminen hyödyttää niin sosiaalisessa mediassa viestiessä, toimittajan kysymyksiin vastatessa kuin tieteellisessä konferenssissa esiintyessä. Hyvä tarina kiinnostaa myös rahoittajaa tai tieteellisen julkaisun arvioijaa.
Pohdi omaan tutkimukseesi, projektiisi, artikkeliisi tai tutkimusalaasi liittyvät ydinasiat: mitä ongelmaa se ratkaisee, miksi se on tärkeää ja mitä vaikutuksia sillä on.
On hyvä myös tunnistaa asiantuntemuksensa rajat – mihin osaa ottaa kantaa ja mihin ei. Kaiken ei tarvitse kuitenkaan perustua tutkimustuloksiisi. Tutkijana olet aiheesi asiantuntija, jonka valistuneet näkemykset ovat myös arvokkaita.
- Valitse oikeat kanavat
Mieti, keille haluat viestisi kohdistaa ja mistä tavoitat nuo ihmiset parhaiten. Sosiaalisessa mediassa on mahdollista tavoittaa laajoja yleisöjä esimerkiksi keskusteluryhmien tai aihetunnisteiden avulla. Akateemiselle yhteisölle tarkoitetuissa palveluissa voit kohdentaa viestintää oman alasi asiantuntijoille. Oman verkkosivun tai blogin perustaminen vaatii myös yleisön luomista, mutta esimerkiksi tutkimusinstituutioiden blogeilla on jo valmista lukijakuntaa.
- Anna palaa!
Verkossa tutkijalla on tilaa olla luova. Tietoa voi tuoda näkyväksi lukuisilla tavoilla, kuten blogikirjoituksilla, keskusteluihin osallistumalla, infografiikoilla, valokuvilla, tutkimusvideoilla tai vaikka Wikipedia-artikkeleilla.
Tavoiteltu yleisö ja kanava vaikuttavat myös ilmaisutyyliin. Tiukka asialinja on tarpeellista joissakin yhteyksissä, mutta usein blogeissa tai sosiaalisessa mediassa ilmaisu voi olla myös rentoa ja humoristista. Ihmiset ovat persoja tunteita herättäville tarinoille.
Viestiessä ei voi aina välttyä ongelmatilanteilta. Väärinymmärrysten välttämiseksi on ensinkin tärkeää ymmärtää, mihin keskusteluun ottaa osaa. Jos keskustelu alkaa luisua raiteiltaan, kaikkien kanssa ei kannata jäädä väittelemään. Tuolloin voi riittää oman argumentin esille tuominen ja esimerkiksi linkki taustoittavaan lähteeseen.
Teksti: Annamari Tolonen, annamari.tolonen@aalto.fi, Kuva: Laura Mendelin
Lue lisää uutisia
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä
Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi
Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.