Suomi on menettänyt lähes puolet aluepääkonttorivastuistaan
Globalisoituminen toi Suomeen 1990-luvulla uuden ilmiön: ulkomaisten yhtiöiden Suomessa toimivat tytäryhtiöt saivat vastuulleen muita maita – tyypillisesti Baltian maat ja Venäjän – ja muuttuivat siten aluepääkonttoreiksi. KTM, DI Perttu Kähäri on tutkinut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään kansainvälisen liiketoiminnan väitöskirjassa, mitä tapahtui näille yli 300 aluepääkonttorille seuraavien kymmenen vuoden aikana.
– Useimmat ovat säilyttäneet vastuunsa, mutta lähes kaikkien vastuut ovat muuttuneet. Esimerkiksi osa vastuumaista on menetetty tai toiminnallinen vastuu on kaventunut. Toiminnallisella vastuulla tarkoitetaan tässä vastuuta funktioista, kuten taloudesta, markkinoinnista ja HR:stä. Lisäksi lähes puolet aluepääkonttorivastuista on kokonaan menetetty. Joskus menestys on tuonut myös lisää vastuuta. Etenevässä tytäryhtiötaloudessa aluepääkonttorit ovat Suomelle mahdollisuus – mutta kenties jo menetetty sellainen, kertoo Perttu Kähäri.
Kustannukset alas aluepääkonttoreiden avulla
Perttu Kähärin väitöskirja on kansainvälisesti ainutlaatuinen tutkimus aluepääkonttorien selviytymistaistelusta. Aluepääkonttorit määritellään välitason organisaatioiksi, joille on valtuutettu erityinen rooli, maantieteellinen vastuualue ja sijainti. Ne ovat Suomessa tuntematon ja laajemminkin väheksytty globalisaation ja tytäryhtiötalouden ilmiö.
– Aluepääkonttoreita on olemassa, koska ne tuottavat lisäarvoa emo- ja tytäryhtiöilleen pienemmin agenttikustannuksin kuin muut vaihtoehdot. Ne ovat dynaaminen osa monikansallista yritystä, selvittää Perttu Kähäri.
– Toisaalta aluepääkonttori kuolee pois, jos se lakkaa tuottamasta lisäarvoa, jos se menettää emonsa luottamuksen tai jos äkillinen muutos konsernissa tai ulkoisessa ympäristössä vaikuttaa sen asemaan osana monikansallisen yrityksen organisaatiorakennetta, Perttu Kähäri jatkaa.
³Õä¾±³Ùö²õ³Ù¾±±ô²¹¾±²õ³Ü³Ü²õ
KTM, DI Perttu Kähärin kansainvälisen liiketoiminnan aineeseen kuuluva väitöskirja Why do regional headquarters live and die? (Miksi aluepääkonttorit elävät ja kuolevat?) tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 10.10.2014 klo 12 alkaen (päärakennus, Antti ja Jenny Wihurin sali C-350), 3. krs, Runeberginkatu 14–16).
Vastaväittäjänä toimii professori Philip C. Nell, Vienna University of Economics and Business (Itävalta) ja kustoksena professori Rebecca Piekkari.
Perttu Kähärillä on 20 vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta. Hän on työskennellyt pääkonttoreissa ja tytäryhtiöissä niin Suomessa kuin ulkomailla.
Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella väitöskirjan ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Perttu Kähäri
p. 040 774 8794
perttu.kahari@aalto.fi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Lue lisää uutisia
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.