鶹ý

Uutiset

Revontulet ovat näkyvin merkki Auringon aktiivisuudesta – ja muita faktoja meitä lähinnä olevasta tähdestä

Tiesitkö, että Auringossa ei ole kiinteää pintaa? Tai että Aurinkoa voi havainnoida radiotaajuuksilla myös pilvisellä säällä?
Solar map
Kuvasta nähdään, että Aurinko on tällä hetkellä hyvin rauhallinen - ei merkittävää aktiivisuutta.

Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla Aurinkoa on tutkittu yli 40 vuoden ajan. Havainnoista muodostetaan Auringon radiokarttoja, joista tutkijat näkevät muun muassa sen, miten aktiivinen Aurinko kulloinkin on. Aurinkotutkijamme Juha Kallunki kertoo viisi yllättävää faktaa Auringosta. Tiesitkö niistä jo?

1.     Revontulet ovat näkyvin merkki Auringon aktiivisuudesta. Niitä esiintyy kaikkina vuodenaikoina, mutta eniten keväisin ja syksyisin. Otollisin aika tarkkailla revontulia on pimeinä syksy- ja talvikuukausina. Taivaan täytyy olla myös pilvetön, jotta revontulia voi havaita.

2.     Vaikka taivas olisi harmaa, emmekä pystyisi näkemään Aurinkoa paljain silmin, radiotaajuuksilla Aurinkoa voidaan havainnoida myös pilvisellä säällä. Ainoastaan sade estää radiohavainnot. Aurinko säteilee kaikilla sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilla. Radiotaajuudet ovat osa tätä sähkömagneettista kirjoa. Radiotaajuuksilla nähdään myös sellaisia merkkejä Auringon aktiivisuudesta, joita paljain silmin ja optisilla kaukoputkilla ei havaita.

3.     Auringonpilkut ovat tunnetuin merkki Auringon aktiivisuudesta. Auringonpilkku on tumma alue Auringon pinnassa. Tummat kohdat ovat muuta Auringon pintaa kylmempiä alueita, mutta radiotaajuuksilla nämä aktiiviset alueet nähdään muuta pintaa lämpimämpinä. Ilmiö selittyy sillä, että Auringonpilkuista nouseva aine lämpenee noustessaan ylöspäin Auringon uloimpiin kaasukehiin, joita radiotaajuudet havaitsevat.

4.     Auringon polttoaineena toimii vety. Kun vety loppuu noin 5 miljardin vuoden kuluttua, Aurinko laajentuu hitaasti ja muuttuu punaiseksi jättiläiseksi syöden sisemmät planeetat ja jopa Maapallon. Lopulta Aurinko muuttuu valkoiseksi kääpiötähdeksi.

5.     Auringossa ei ole kiinteää pintaa. Korkeasta lämpötilasta johtuen kaikki Auringon aine on plasmaa, jota kutsutaan usein aineen neljänneksi olomuodoksi. Auringon magneettikentät säätelevät plasman liikettä siten, että Auringon pyörimisnopeus on suurempi Auringon päiväntasaajalla kuin napa-alueilla.

Oletko kiinnostunut tutkimaan Aurinkoa? Nyt se on mahdollista, sillä Metsähovi on avannut Auringon havaintoaineiston ja muun tutkimustiedon kaikkien käyttöön. Tiedot löytyvät

Alla olevalta videolta näet Auringosta tehdyt havainnot 41 vuoden ajalta.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Harmaa kivinen pörssirakennus, korkeat ikkunat ja sisäänkäynnillä liput, joissa lukee BÖRS ja PÖRSSI
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta

Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Perhe poseeraa vuonon satamassa punaisten mökkien ja lumihuippuisten vuorten taustalla
Palkinnot ja tunnustukset, ۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä

Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Graafinen juliste, tummat lehdet, harmaa tekstuuri ja teksti “Näytös 26 Näyttely”.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi

Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
Värikäs laserskannauksen tyylinen poikkileikkaus vanhasta kupolikattoisesta teollisuusrakennuksesta
Mediatiedotteet Julkaistu:

3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta

MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.