鶹ý

Uutiset

Professori Tom Bäckström: Älylaitteet voivat salakuunnella ja siksi meidän on tutkittava yksityisyyttä

Yksityisyyteen liittyvät sosiaaliset säännöt tulisi ottaa huomioon puhekäyttöliittymiä suunniteltaessa.
Aalto University / Professor Tom Bäckström / photo: Linda Koskinen
Professori Tom Bäckströmin tutkimusryhmä on kehittänyt uuden mittausmenetelmän, jonka avulla on mahdollista arvioida tilojen yksityisyyttä ja julkisuutta. Kuva: Linda Koskinen

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkin puheen ja äänen siirtoa eli esimerkiksi sitä, miten laadukas ääni saadaan siirrettyä puhelimesta toiseen mahdollisimman tehokkaasti. Erityisen kiinnostunut olen puheensiirron yksityisyydestä. Aihe on entistäkin tärkeämpi nyt, kun älylaitteita on kaikkialla.

Älylaitteiden puheassistentit, kuten Siri ja Alexa, muuttavat tilojen yksityisyyttä. Et ehkä aina muista mainita kotiisi saapuvalle vieraalle, että puhelimessasi on puheassistentti päällä. Tilannetta voi verrata siihen, että tuntemattoman henkilö istuisi sivummalla kuuntelemassa keskusteluanne. Vastaavassa tilanteessa et luultavasti haluaisi jakaa luottamuksellisia asioita ääneen.

Ennen kuin puheensiirron yksityisyysongelmia päästään kunnolla ratkomaan, on selvitettävä, mitä yksityisyys tarkoittaa ja miten sitä voidaan mitata. Vaikka yksityisyyttä on vaikea sanallistaa, tunnistamme intuitiivisesti esimerkiksi tilanteet, joissa luottamuksellisen asian kertominen vaatii äänenvoimakkuuden madaltamista. On kyse yksityisyyteen liittyvistä sosiaalisista säännöistä, joita tulisi soveltaa myös puhekäyttöliittymissä.

Yksityisyyden määrittämiseksi olemme kehittäneet uuden mittausmenetelmän, jonka avulla on mahdollista arvioida tilojen yksityisyyttä ja julkisuutta. Olemme kysyneet ihmisiltä, kokevatko he ympäröivän tilan sellaiseksi, että voisivat kertoa siellä salaisuuden ja jos kyllä, millaisella äänenvoimakkuudella he sen tekisivät.  Kykyä tunnistaa ympäröivän tilan julkisuus tai yksityisyys voitaisiin soveltaa laitteissa kuten kännyköissä niin, että ne esimerkiksi menisivät älä häiritse -tilaan luennolla tai teatterissa ja nostaisivat hälytysäänen volyymia hälyisissä ympäristöissä.

Miten sinusta tuli tutkija?

Sattuman kautta. Opiskelin teknillistä fysiikkaa silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa pääaineenani informaatiotekniikka. Työskentelin opintojen ohessa insinööritoimistossa, jossa ohjelmoin tietoliikennekomponentteja sähköverkkojen ohjausjärjestelmiin, kun ystäväni Ville Pulkki – tuolloin tohtoriopiskelija, nyt professori – kysyi, kiinnostaisiko minua työ signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksella. Hän tiesi, että harrastan musiikkia ja ajatteli, että työskentely äänen parissa voisi kiinnostaa – ja oli oikeassa.

Mitkä ovat olleet urasi huippuhetkiä?

Huippuhetkiin lukeutuu johtava roolini projektissa, joka julkaisi puheensiirron tehokkuutta parantavan kansainvälisen 3GPP Enhanced Voice Services -puheenkoodausstandardin vuonna 2014. Sen myötä lähes jokaisessa alle kaksi vuotta vanhassa puhelimessa on tekemääni koodia. On myös hienoa, että tärkeäksi tunnistamani aihe on vihdoin herättänyt kiinnostusta tutkijapiireissä. Parin viimeisen vuoden aikana puheensiirtoon liittyvän yksityisyyden tutkimus on saanut tuulta alleen ja aiheesta puhutaan nyt joka puolella.

Sisäisesti palkitsevinta on kuitenkin arkinen, jokapäiväinen työ. Olin pitkään tämän aiheen ainoa asiantuntija, mutta nyt pääsen eturintamassa osallistumaan tutkimuksen kehitykseen ja toimin puheenjohtajana kansainvälisessä yhteistyöorganisaatiossa, johon kuuluu yli 70 tutkijaa.

Millaisia ominaisuuksia tutkijalta vaaditaan?

Tietynlaista älyllistä rehellisyyttä. Se, että jokin asia toimii, ei riitä, vaan aihe täytyy ymmärtää perinpohjaisesti. Kun jonkin asian ymmärtää kokonaan, on helppo luottaa itseensä silloinkin, kun on yksin asiansa kanssa. Se vaatii kuitenkin periksiantamattomuutta.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Elän jännittävää aikaa. Meillä on useita ideoita, projekteja ja yhteistöitä suunnitteilla. Ihmisistä keräämämme tieto pysyy relevanttina ja on mielenkiintoista nähdä, miten sitä hyödynnetään tulevaisuudessa.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Harmaa kivinen pörssirakennus, korkeat ikkunat ja sisäänkäynnillä liput, joissa lukee BÖRS ja PÖRSSI
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta

Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Perhe poseeraa vuonon satamassa punaisten mökkien ja lumihuippuisten vuorten taustalla
Palkinnot ja tunnustukset, ۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä

Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Graafinen juliste, tummat lehdet, harmaa tekstuuri ja teksti “Näytös 26 Näyttely”.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi

Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.