Polyelektrolyyttien vuorovaikutuksen simulointi voi auttaa geeniterapian tehostamisessa
Sähköisesti varatut polymeerit eli polyelektrolyytit (PE) ovat monipuolisia synteettisiä materiaaleja, joita hyödynnetään muun muassa veden käsittelyssä. Luonnossa esiintyvistä makromolekyyleistä tärkein polyelektrolyytti on ihmisen geeniperimän sisältävä DNA.
Monet polyelektrolyyttien sovelluksista perustuvat vastakkaisesti varattujen polymeerien muodostamille komplekseille, jotka ovat kuitenkin herkkiä liuoksen ylimääräisille ioneille.
Hanne Antila lähti väitöstutkimuksessaan mallintamaan polyelektrolyyttien vuorovaikutuksia suolaliuoksessa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että liuoksen mikroionit purkavat polyelektrolyyttien väliset sidokset vetoketjumaisesti eli ne korvaavat PE-PE-sidokset mikroioni-PE-sidoksilla yksi kerrallaan. Sidosten purkautumiseen vaikuttaa polyelektrolyyttien varaustiheyksien suhde.
– Löysin kaksi mekanismia, joilla positiivisesti ja negatiivisesti varatun polymeerin välinen vuorovaikutus voidaan suolaliuoksissa kääntää hylkiväksi, kertoo Hanne Antila.
Apua geeniterapian kantajamolekyylien suunnitteluun
Geeniterapiassa negatiivisesti varattu DNA kompleksoidaan eli tavallaan paketoidaan positiivisesti varattuun kantajamolekyyliin. Hyvä kantajamolekyyli tarjoaa DNA:lle riittävän suojan matkalla soluun. Jotta DNA:n sisältämä geneettinen koodi saadaan luettua, pitää kantajan kuitenkin pystyä vapauttamaan DNA solun sisällä.
– Näytin työssäni, kuinka kompleksin stabiilisuuteen voidaan vaikuttaa kantajamolekyylin varausta ja suolakonsentraatiota säätämällä. Tuloksista on siten hyötyä geeniterapian kantajamolekyylien suunnittelussa, Antila jatkaa.
Tulokset auttavat myös polyelektrolyyteistä koostuvien monikerrosrakenteiden kehittämisessä. Havaittu vetoketjumainen purkautuminen auttaa nimittäin selittämään suolakonsentraation vaikutuksen kerrosrakenteiden kasvatusnopeuteen sekä stabiilisuuteen.
– Kompleksaation avulla voidaan rakentaa sadoista vastakkaisvarauksisista polymeerikerroksista koostuvia ohutkalvoja. Näitä monikerrosrakenteita voidaan hyödyntää muun muassa metallien päällystämisessä haluttujen ominaisuuksien kuten antimikrobisuuden saavuttamiseksi, sanoo Antila.
Tutkimus on tehty Aalto-yliopiston kemian laitoksella Maria Sammalkorven Novel Materials Via Self Assembly -tutkimusryhmässä.
³Õä¾±³Ùö²õ³Ù¾±±ô²¹¾±²õ³Ü³Ü²õ
DI Hanne Antila väittelee fysikaalisen kemian alalta torstaina 18. helmikuuta klo 12, osoitteessa Kemistintie 1, Espoo.
³Õä¾±³Ùö²õ°ì¾±°ùÂá²¹ Simulations of Polyelectrolyte Interactions in Salt on luettavissa sähköisenä (aaltodoc.aalto.fi).
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Hanne Antila
Puh. 0500 563 674
hanne.antila@aalto.fi
DNA paketoituna geeniterapiassa käytettävään polykationioniseen kantajamolekyyliin (PLL).
Lue lisää uutisia
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.