Magneettikuvaus korvaa TT-kuvauksen sädehoidon suunnittelussa
Aalto-yliopistossa väittelevä DI Juha Korhonen tutki väitöstyössään magneettikuvauksen pohjalta suunniteltua sädehoitoa. Työ osoittaa, että magneettikuvausta voidaan hyödyntää entistä laajemmin sädehoidon suunnittelun apuvälineenä. Uusi tekniikka tarkentaa ja tehostaa potilaiden sädehoitoa. Väitöstutkimuksessa keskityttiin eturauhassyöpään, joka on miesten yleisin syöpä. Tekniikka on jo käytössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syöpäkeskuksessa.
Suomi on terveysteknologian edelläkävijä
Magneettikuvauksen käyttämistä sädehoidon apuvälineenä kehitetään vauhdilla Suomessa, ja sen käyttö yleistyy sairaaloissa.
Väitöstutkimuksessa kehitetty uusi tekniikka auttaa määrittämään sädehoidon kohdealueen aiempaa tarkemmin. Aiemmin potilaan hoito on suunniteltu sekä TT eli viipalekuvauksen että magneettikuvan avulla, koska magneettikuvaa ei ole voitu käyttää suunnitteluprosessin kaikissa vaiheissa. Hoidon suunnittelu on vaatinut näiden kahden kuvan yhdistämistä, mutta uuden tekniikan myötä TT-kuvaus voidaan jättää pois.
– Magneettikuvien erinomainen pehmytkudosten erotuskyky auttaa kohdealueen määrityksessä esimerkiksi eturauhassyövässä. Magneettikuvan käyttäminen koko sädehoidon suunnitteluprosessissa parantaa kohdealueen määrittelyn tarkkuutta entisestään, kun kahden kuvan välistä kohdennusta ei enää tarvita. Tekniikan avulla pienennämme potilaan terveiden kudosten säteilykuormaa. Säästämme myös sairaalan resursseja, kun aiemmin TT-kuvaukseen käytetty hoitajien työaika ja koneaika jäävät muuhun käyttöön, Korhonen toteaa.
Väitöstutkimuksen pohjalta HYKS Syöpäkeskuksessa kehitetään magneettikuvauspohjaisen sädehoidon metodeja. Uudelle tekniikalle on kysyntää, koska magneettikuvauksen käyttö sädehoidon suunnittelussa lisääntyy.
– Markkinoille on tulossa sädehoitolaite, johon on yhdistetty magneettikuvaus. Laitteen kehitystyötä tehdään Suomessa, Korhonen kertoo.
äöپܳܲ
Väitöskirja ”Magneettikuvauspohjainen sädehoito” tarkastetaan Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa torstaina 30.4.2015 klo 12, salissa S1, Otakaari 5, Espoo. Vastaväittäjänä toimii professori Peter Greer Newcastlen yliopistosta Australiasta.
äپٴᲹ:
Juha Korhonen
HYKS Syöpäkeskus
puh. 050 411 2697
juha.p.korhonen@hus.fi
Lue lisää uutisia
Kasvatuskumppanuus-hanke etenee Espoossa – huoltajien ja koulujen yhteistyötä kehitetään osallistavin menetelmin
Kaksivuotisessa hankkeessa tutkitaan ja kehitetään huoltajien ja koulujen välistä yhteistyötä palvelumuotoilun keinoin.
Tekoälykumppani auttaa yksinäistä, mutta pitkä käyttö voi lisätä ahdistusta
Tekoälykumppani voi tuntua lohduttavalta, mutta pitkäaikaisella käytöllä voi olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja kykyyn toimia tosielämän ihmissuhteissa.
Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä
Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.