鶹ý

Uutiset

Luonto keksi kiertotalouden – toivon teknologia ottaa mallia

Uusimman Aalto University Magazinen Avauksia-palstalla Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus puhuu toivon teknologiasta, uudenlaisesta ajattelutavasta, jossa otetaan oppia luonnon resurssiviisaudesta.
Dean Kristiina Kruus
Kuva: Kalle Kataila / Aalto-yliopisto.

Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus:

"Olen tutkimusurallani keskittynyt biomassan entsymaattiseen muokkaukseen ja hajottamiseen. Luonnon mikrobit hajottavat kasvibiomassaa kuten puuta sokereiksi, jotka siirtyvät taas korkeampiin eliöihin ravintoketjun kautta. Tässä hienossa kiertotaloudessa kaikki otetaan käyttöön eikä hävikkiä synny, toisin kuin monissa teollisissa prosesseissa. Puhunkin mielelläni toivon teknologiasta, uudenlaisesta ajattelutavasta, jossa otamme oppia luonnon resurssiviisaudesta.

Olen täysin vakuuttunut, että teknologian kehityksestä löytyy ratkaisuja ilmastokriisiin, luontokatoon ja raaka-ainepulaan. Valtava murros on jo käynnissä: liikenne sähköistyy, kertakäyttökulutus vähenee, ja opimme tekemään valintoja kestävyys edellä.

Minulle antaa erityisesti toivoa se, että likaavana ja raskaana teollisuutena aiemmin nähty kemian tekniikka kiinnostaa nyt nuoria, koska tähtäämme uudenlaisiin puhtaisiin ratkaisuihin. Me koulutamme nyt heitä, jotka tekevät ja soveltavat tulevaisuuden toivon teknologioita. Yksi esimerkki on vihreä vety, jota suomalaisella tuulivoimalla tuotettuna voidaan käyttää esimerkiksi lannoitteiden ja kemikaalien valmistamiseen päästöttömästi.

Biotalouden tutkijana on huikeaa nähdä, kuinka uusiutuvilla biomateriaaleilla korvataan nyt fossiilisia pakkauksia eli muovia. Korvaamisen lisäksi kiertotalous, esimerkiksi tekstiilien, kuitujen ja metallien uusiokäyttö, on toinen tärkeä tapa säästää luontoa. Jätteiden synnyn ehkäisy on kuitenkin tehokkain keino – meidän on vähennettävä kulutusta. Teknologialla on tässäkin rooli, sillä tarkoituksenmukaisella ja suunnitelmallisella raaka-aineiden käytöllä ja kestävämmillä tuotteilla vähennämme hävikkiä ja mahdollistamme kierrätyksen.

Vihreä siirtymä alkaa olla totta, ja uskon, että teknologian avulla on mahdollista päästä hiilineutraaliuteen, jota Suomi tavoittelee vuoteen 2035 mennessä."

Kirjoitus on julkaistu Aalto University Magazinen uusimmassa numerossa, joka julkaistiin huhtikuussa 2023. Näköislehti on luettavissa .

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Harmaa kivinen pörssirakennus, korkeat ikkunat ja sisäänkäynnillä liput, joissa lukee BÖRS ja PÖRSSI
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta

Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Perhe poseeraa vuonon satamassa punaisten mökkien ja lumihuippuisten vuorten taustalla
Palkinnot ja tunnustukset, ۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä

Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Graafinen juliste, tummat lehdet, harmaa tekstuuri ja teksti “Näytös 26 Näyttely”.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi

Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
Värikäs laserskannauksen tyylinen poikkileikkaus vanhasta kupolikattoisesta teollisuusrakennuksesta
Mediatiedotteet Julkaistu:

3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta

MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.