Niityt Otaniemen kampuksella
Kampuksella on useita niittymäisiä alueita.
Luonnonkasviniityt monimuotoisuuden edistäjänä
Otaniemen kampuksella niittyjä perustetaan strategisesti paikallisia kasvupaikkoja ja luonnon monimuotoisuutta tukien, jolloin alueet ovat ekologisesti arvokkaita, visuaalisesti kauniita sekä historiallista maisemaa jatkavia. Niittykasvien siemenet kerätään läheltä, jotta kasvilajit ovat paikallisesti sopeutuneita ja tukevat luontokadon torjuntaa.
Niitty luontotyyppinä koostuu ruohovartisista kasveista sekä hyönteisistä - niittyjä on syntynyt ja perustettu eri tavoin eri aikoina.
Kampuksella niitytystä tehdään suunnitelmallisesti ja kasvupaikat huolellisesti kartoittaen. Kun niitytyksessä hyödynnetään luonnonkasveja, saadaan visuaalisesti kauniita alueita, jotka myös tukevat historiallista jatkumoa Otaniemen kartanon ajoilta alkaen. Lisäksi niittyalueilla kotimaiset elinympäristötyypit sulautuvat luonnollisesti toisiinsa ja tukevat paikallista luonnon monimuotoisuutta.
Kuten niityt, myös hoidetut nurmikot voidaan rinnastaa avoimiin elinympäristöihin. Kun kasvilajit valikoidaan siten, että ne kasvattavat uuden kukinnon leikkaamisen jälkeen, lisätyt kasvilajit parantavat nurmikon ulkonäköä. Nurmikoiden lajistoa voidaan monimuotoistaa lisäämällä nurmiheinien sekaan kukkivia kasvilajeja, kampuksella kaikki nurmialueiden paikkakylvöt tehdäänkin monilajisilla kukkivien kasvien siemensekoituksilla.
Avoimiin elinympäristöihin voi rinnastaa myös kuntan, jota on käytetty kampuksella Dipolin viheralueilla. Kuntan kasvilajistoa on vahvistettu paikallisten luonnonkasvien siemeniä kylvämällä.
Paikalliset kasvilajit ovat niittyjen tukipilari
Luonnonkasvien monimuotoisuudelle on tärkeää, että niityissä käytetään paikallista alkuperää olevia kasveja: tällöin vaalitaan geneettistä monimuotoisuutta. Kaukaa tuoduissa kasvilajeissa on vaarana, että ne ristipölyttyvät saman lajin paikallisten kantojen ja erikoistuneiden alalajien kanssa. Se voi heikentää geneettistä biodiversiteettiä ja kasvien sopeutumista paikallisiin olosuhteisiin.
Kampusniittyjä perustetaan ensisijaisesti luonnonsuojelubiologisilla kriteereillä, huomioiden esimerkiksi luontokadon torjunta. Kylvettävät siemenet ja istutettavat taimet on pääosin kerätty ja hankittu läheltä perustettavaa niittyä. Esimerkiksi Marsion edustan niitylle kylvettyjen kasvilajien siementen ja istutettujen taimien alkuperä on jäljitettävissä luonnonvaraisiin kasvupaikkoihin.
Espoossa ja pääkaupunkiseudulla on vielä melko paljon jäljellä kallioita, joilla kasvaa niiden alkuperäisiä kasvilajeja. Merenrannoilta Marsion edustan niitylle kylvettyjä ja istutettuja kasvilajeja ovat esimerkiksi keltamaite, purtojuuri, merinätkelmä, tahma-ailakki, meriasteri, puna-ailakki ja suomenlahdennurmikohokki.
Niityllä olevan suuren tammen alle on tuotu lehtojen kasvilajeja, joita ovat muun muassa kevättähtimö, lehtopähkämö, puna-ailakki, kultapiisku ja syyläjuuri.
Marsion edustan niittyä varten on lähiseudun kallioilta kerätty esimerkiksi pölkkyruohon, kalliohatikan, tuoksusimakkeen, ketokäenmintun, keto-orvokin, mäkiarhon, pikkutervakon, keltamaksaruohon ja isomaksaruohon siemeniä. Glitch-teoksen ympärillä olevien kangasajuruohon kasvustojen alkuperä on Porkkalanniemen kallioilla Kirkkonummella. Kangasajuruoho on Marsion edustan niityn kasvilajeista alkuperältään kaukaisin.
Kampuksella luonnonkasviniittyä on Marsion edustan lisäksi muuallakin useissa paikoissa, kuten Dipolin ja A Gridin lähistöllä.
Niittyjen rooli ekosysteemissä
Niityt ovat tärkeitä esimerkiksi harvinaisille ja uhanalaisille lajeille, mutta ne toimivat virkistyksen lähteinä myös ihan kaikille kampuksen käyttäjille. Pölyttäjähyönteiset hyötyvät laajoista ja toisiinsa kytkeytyneistä niittyverkostoista, joissa niittyjen välimatka on lyhyehkö ja jotka sisältävät runsaasti kukkivia kasveja. Pölyttäjille tärkeitä ovat myös sopivat pesäpaikat, kuten lahopuut, sekä kasvilajien monimuotoisuus, joka tarjoaa ravintoa vaiheittain. Näitä kaikkia tekijöitä on pyritty kampuksella huomioimaan.
Kaupungeissa rakentaminen on heikentänyt alkuperäisten luonnonkasvien populaatioita. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla metsiä ja kallioita on tuhoutunut rakentamisen takia. Lisääntyvä viheralueiden käyttö uhkaa merenrantojen kasvillisuutta. Siementen kerääminen harvinaisten luonnonkasvien jäljellä olevista kasvustoista ja siementen kylväminen uusille niityille on myös tapa varmistaa, että taantuvat kasvilajit säilyvät kaupungissa.
Niittyjen avulla harvinaisten kasvilajien populaatioita saadaan vahvistettua ja laajennettua uusille paikoille. Nämä uuselinympäristöt tukevat olevaa niittyverkostoa, ja ne voivat lisätä niittyverkoston kytkeytyneisyyttä niin, että hyönteisten on mahdollista liikkua elinympäristöltä toiselle.
Niittyjen, kuten muunkin luonnon osalta, on kuitenkin huomioitava sopiva omaehtoisuus sekä arvaamattomuus. Luonto leviää, muuttaa muotoaan ja sekoittuu, eivätkä ihmiset tai maisemanhoito aina pysty ennalta siihen vaikuttamaan.
Luonto keskiössä Aallon kampussuunnitelmassa
Otaniemen kartanoalueen puut olivat Alvar Aallolle merkityksellisiä.
Kestävä kehitys
Aalto-yliopiston tehtävänä on kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Yliopistossa tuotetaan tietoa ja ymmärrystä sekä luodaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat hyvinvointia yhden maapallon rajoissa.
Lue lisää uutisia
Vahva tulos Akatemian talvihausta
Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Matti Lehden nimikkorahaston apurahat vuodelle 2026 on myönnetty
Matti Lehden rahastosta myönnetään apurahoja digitaalisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen.
Aalto ja eurooppalaiset kumppanit kehittävät kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle
Yhdessä Wrocław University of Science and Technologyn, Politecnico di Torinon ja Grenoble INP-UGA:n kanssa Aalto kehittää kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle.