Kyberturvallisuus nostatti vilkkaan keskustelun Otaniemessä
Paneelikeskustelu kybertoimintaympäristön turvallisuudesta ja yksityisyydestä käytiin Otaniemessä 10. helmikuuta. Panelistit puolustusministeri Carl Haglund, opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru, Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Kirsi Karlamaa, FISC ry:n toiminnanjohtaja Juha Remes ja Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen vaihtoivat mielipiteitänsä digitaalisesta ympäristöstä ja ministeriön verkkotiedustelumietinnöstä. Keskustelu kävi vilkkaana yleisökysymysten siivittämänä sekä paikan päällä että twitterissä.
Kansalaistaito opetukseen
Keskustelussa nousi esiin useita aiheita ja ideoita. Yksityisyyden suojassa korostettiin opetuksen ja kodin merkitystä erityisesti valistustyössä. Kaikkien on tärkeä ymmärtää, mitä omien tietojen jakaminen sosiaalisessa mediassa tarkoittaa.
– Yksityisyys on sitä, minkä itse luokittelen yksityiseksi, kiteyttää Halminen.
Panelistit kaipailivat yhteistuumin takaisin kansalaistaito-oppiainetta, joka keskittyisi digiympäristöön.
Juha Remes muistutti luottamuksesta.
– Luottamus on iso asia, kun pohditaan kenen käsiin yksityiset tiedot voidaan antaa.
Verkkotiedustelumietinnön linjauksista keskusteltaessa pohdittiin päätösten hitautta vauhdikkaassa digimaailmassa, jossa muutokset tapahtuvat nopeasti. Lisäksi keskusteluun nousi kyberturvallisuuden resurssit Suomessa ja niiden riittämättömyys tulevaisuudessa. Kysymykseen, mitä tekisitte, jos nyt tulisi päätös lisärahasta kyberturvallisuuden käyttöön, puolustusministeri Carl Haglundilla oli selvä vastaus.
– Ehdottomasti puolustusministeriössä lisättäisiin koulutusta.
Alan tutkimuksen pysyttävä ilmiöiden mukana
Kyberturvallisuuden opetuksen lisäksi keskustelussa oli tutkimus. Tutkimukseen kaivattiin monitieteisyyttä ja riittävän kovaa tasoa. Kovan tason yhtenä edellytyksenä pidettiin soveltavaa tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa.
– Yritysten ja tutkimuksen yhteistyö ovat tärkeitä. Se mitä kehitetään, viedään kentälle yritysten kautta. Yliopistoissa on tehtävä jatkuvasti työtä. Trendien ja priorisointien tärkeys korostuu, Remes muistuttaa.
Ministereiden viesti kansalaisille oli yhteinen.
– Kyberturvallisuudessa kaikilla on yhteinen tavoite saada asiat kuntoon, tärkeä teema kiinnostaa jokaista suomalaista, Haglund toteaa.
– Digitaalinen maailma pitää nähdä mahdollisuutena eikä paikkana, missä pitäisi pelätä, Kiuru lisää.
Keskustelua voi seurata twitterissä #aaltokyber
Yleisöluentosarjan kaikki luennot ovat katseltavissa .
Aalto-yliopisto järjestää , joka on kaikille avoin, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Luentosarjassa paneudutaan kyberturvallisuuden teemoihin eri näkökulmista kuudella luennolla. Kaikille avoimessa luentosarjassa kyberturvallisuudesta puhutaan tavalla, jonka jokainen meistä ymmärtää. Seuraava luento on tiistaina 3. maaliskuuta klo 16–18 aiheesta .
Lue lisää uutisia
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.