Kosketuskartat osoittavat: läheiset ihmiset koskettavat samalla tapaa maasta riippumatta
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan erot kosketuskulttuurissa ovat luultua pienempiä. Kulttuuri vaikuttaa sitä enemmän, mitä vieraampi ihminen ja julkisempi tila on kyseessä. Aivoista voi myös nähdä, onko koskettajan ja kosketettavan välinen suhde läheinen.
پdz-Բöö Juulia Suvilehto väittelee torstaina 15. marraskuuta Aalto-yliopistolla sosiaalisesta kosketuksesta. Sosiaalista koskettamista on kaikki tarkoituksellinen toisen ihmisen koskettaminen, esimerkiksi halaaminen tai käden puristus. Sosiaaliseen kosketukseen sisältyy myös aina tunneviesti, esimerkiksi toisesta välittäminen tai pahoillaan oleminen.
Suvilehdon väitöskirja selvittää, miten ihmiset käyttävät sosiaalista kosketusta läheisten, vähemmän läheisten sekä vieraiden ihmisten kanssa ja vertailee sitä, miten suomalaiset, venäläiset, italialaiset, ranskalaiset, britit ja japanilaiset antavat eri henkilöiden koskea itseään. Internet-kyselyyn osallistui yli 1600 ihmistä, jotka merkitsivät ihmiskehon kuviin alueet, joihin he antaisivat sosiaalisen verkostonsa eri jäsenten koskea itseään. Aikaisemmin eroja kulttuurien välillä on tutkittu lähinnä havainnoimalla kosketuksia julkisilla paikoilla.
”Tutkimuksessa kulttuurien välinen ero on voimakkaimmillaan siinä, millä kosketuksen tasolla lähdetään liikkeelle vieraiden ihmisten kesken ja julkisilla paikoilla. Kaikissa kulttuureissa jokainen askel kohti läheisyyttä, astetta vahvempaa sosiaalista suhdetta, vastaa askelta kohti suurempaa hyväksyttyä kosketusaluetta”, sanoo Juulia Suvilehto.
Kyselyn pohjalta tehdyt kosketuskartat osoittavat, että eri kulttuurien väliset erot sosiaalisessa koskettamisessa ovat pienempiä kuin aiemmin on uskottu. Mitä läheisempi on kahden ihmisen välinen sosiaalinen suhde, sitä useammin ja laajempaa aluetta he antavat toisen koskettaa kehossaan – maasta ja kulttuurista riippumatta.
Sosiaalisen koskettamisen hermostollista perustaa tutkittiin toiminnallista magneettikuvantamisella, johon osallistui 20 henkilöä. Kuvantaminen osoitti, että sosiaalisen kosketuksen prosessointi aivoissa riippuu siitä, minkälainen suhde koskettajan ja kosketettavan välillä on. Aikaisemmin on ajateltu, että tuntoaivokuori käsittelee lähinnä kosketuksen fysiologisia ominaisuuksia.
”Kaikkea kosketusta käsitellään aivoissa tuntoaivokuorella, ja pehmeää silittämistä erikseen myös aivosaarekkeessa – koskettajasta riippumatta. Koskettajan ja kosketettavan välinen suhde vaikuttaa aivovasteeseen, ja kummankin aivoalueen muodostaman hermostollisen vastekuvion perusteella tietokone osaa luokitella, onko koskettaja kosketettavan puoliso vai vieras henkilö”, Suvilehto kertoo.
Digitalisaatio on monin paikoin vähentänyt fyysisen kanssakäymisen määrää – ja siten myös tilaisuuksia koskettaa.
”Mitä tapahtuu pari- ja muille ihmissuhteille, jos kohtaamme toisiamme enemmän verkon ja teknologian välityksellä ja vähemmän kasvokkain? Tutkimus ei vielä pysty vastaamaan, mitä tapahtuu, kun kosketus ihmisten välillä vähenee”, sanoo Suvilehto.
Professori Lauri Nummenmaa Turun yliopistosta on Juulia Suvilehdon väitöskirjan ohjaaja ja professori Mikko Sams toimiikustoksena.
äپٴᲹ:
äö쾱Ჹ:&Բ;
Juulia Suvilehto
puh. 050 344 3439
juulia.sivulehto@aalto.fi
Kuva: Kulttuurilla on vaikutusta vieraiden ihmisten koskettamisessa. Ranskassa ja Italiassa tervehditään poskisuudelmin, Suomessa kätellään, kun taas Japanissa ei ole vahvaa kättelykulttuuria. Kuva: Juulia Suvilehto.
Lue lisää uutisia
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.