�鶹��ý

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

Tutkin sellaisten käyttöliittymien suunnittelua ja arviointia, jotka tunnistavat käyttäjien visuaalisen tarkkaavaisuuden. Ihmisinä meitä rajoittaa se, mitä voimme havainnoida ympäristöstä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi asiakirjaa luettaessa meillä saattaa olla aikaa lukea vain osa siitä tai joissain tilanteissa emme voi kunnolla seurata tietokoneen näyttöä, koska huomiomme kiinnittyy johonkin muuhun ympäristössämme. Nykyiset käyttöliittymät eivät kuitenkaan usein rekisteröi tällaista taustatietoa vaan olettavat, että käyttäjän toiminta ja huomio on aina täysipainoista.

Väitöskirjatyön aikana loin käyttöliittymiä, jotka pystyvät ymmärtämään, milloin käyttäjä ei visuaalisesti huomioi osaa siitä, ja ehdotin vuorovaikutustekniikoita, jotka kompensoivat käyttäjien huomion puutetta. Käytin katseenseurantalaitteiden tuottamaa pään asentoa ja silmien liikkumista koskevaa dataa, joka tarjoaa paljon tarkempaa tietoa visuaalisesta tarkkaavaisuudesta kuin mitä hiiren tai sormien toiminnasta voidaan päätellä.

Mikä tutkimuksessasi on tärkeää?

Tärkein panokseni on viitekehys sille, miten käyttäjien panosta käsitellään tilanteissa, joissa tarkkaavaisuus on vähäistä, ja joka perustuu yhteistyö- ja vuorovaikutustilanteisiin suurilla kosketusnäytöillä. Olen havainnut, että vuorovaikutustavat, jotka kompensoivat käyttäjien heikkoa visuaalista tarkkaavaisuutta, voivat antaa heille mahdollisuuden jakaa huomionsa ja tehdä eri tehtäviä samanaikaisesti. Joissakin tapauksissa samanaikaisen tehtävien suorittamisen hyöty voi kuitenkin jäädä vähiin johtuen jonkin yksittäisen toiminnon heikosta suorittamisesta tai adaptiivisen järjestelmän aiheuttamasta epävarmuudesta, joka voi joskus olla käyttäjille arvaamatonta.

Mitä hyötyä tästä voi olla käytännössä?

Käyttöliittymissä, jotka mukautuvat käyttäjien visuaaliseen tarkkaavaisuuteen, voi olla monia sovelluksia aina mobiili-ilmoituksista hakujärjestelmiin ja ihmisen ja tekoälyn yhteistyöhön. Esimerkiksi ihmisen ja tekoälyn yhteistyöskenaariossa järjestelmä ymmärtää, missä määrin käyttäjä on tietoinen näytetyistä tiedoista, ja voi korostaa tärkeitä tietoja, jotka käyttäjä on saattanut jättää huomiotta ennen päätöksen tekemistä. Tai mobiilikäyttöliittymässä järjestelmä voi paremmin tunnistaa, onko käyttäjä todella lukenut ilmoituksen vai ei, ja voi sen mukaisesti joko näyttää ilmoituksen tai poistaa sen.

Näiden yksittäisten esimerkkien pohjalta näen työni osana jatkuvaa muutosta ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksessa kohti käyttöliittymiä, jotka mallintavat tarkemmin käyttäjän toimintojen taustalla olevia kognitiivisia ja havaitsemiseen liittyviä prosesseja. Tähän liittyy monia mahdollisuuksia parantaa käyttäjäkokemusta. Samalla yksityisyyttä, omistusta ja eettistä käyttöä koskevat kysymykset ovat yhä tärkeämpiä.

Baris Serimin väitöskirja Adapting Interaction Based on Users' Visual Attention tarkastettiin Aalto-yliopistossa 11. kesäkuuta.