Kaikki peliin vai askel kerrallaan – vaihtoehtona hybridiyrittäjyys
Hybridiyrittäjä on henkilö, joka toimii yhtäaikaisesti palkkatyössä ja yrittäjänä. Työelämän monimuotoistuessa hybridiyrittäjyydestä on tullut pysyvä yrittäjyyden muoto ja se on noussut yhteiskunnallisesti merkittäväksi ilmiöksi.
KTT Charlotta Sirén tutkii hybridiyrittäjyyttä ilmiönä sekä eri tekijöitä, jotka vaikuttavat sivutoimiyrittäjien siirtymiseen täysipäiväisiksi yrittäjiksi.
Benjihyppy kuvaa hyvin hybridiyrittäjyyttä
Hybridiyrittäjyyttä voi ajatella benjihyppynä. Benjihypyssä jalan ympärillä oleva naru pitää kiinni palkkatyössä; hypätään eli otetaan yrittäjyyden riski, mutta naru pitää kuitenkin kiinni säännöllisissä palkkatuloissa. Benjihyppy kuvaa myös sitä, miten vain harva on hypännyt sen, vaikka kiinnostusta olisi enemmänkin. Samaten vaikka yrittäjyydestä ajatellaan myönteisesti ja yrittäjäksi ryhtymistä pohditaan, yrityksiä perustetaan Suomessa varovasti. Global Entrepreneurship Monitorin (GEM) mukaan vain runsaat 5 % Suomen aikuisväestöstä harkitsi vuonna 2013 uuden yritystoiminnan aloittamista.
Hybridiyrittäjyys on verraten vähäriskistä ja antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään
– Hybridiyrittäjien päämäärä ei välttämättä ole täysipäiväinen yrittäjyys, vaan hybridivaihe on pysyvämpi työn tekemisen muoto. Se on kuitenkin myös hyvä polku palkkatyöstä yrittäjäksi siirtymisessä, koska silloin voi oppia kokeilemalla ja välttyä isoilta virheiltä. Hybridiyrittäjyys on myös täyspäiväistä yrittäjyyttä vähäriskisempi vaihtoehto niin taloudellisesti kuin urapolun kannalta. Palkkatyö takaa ansiotulot, jos yritystoiminta ei muodostu kannattavaksi. Yrittäjyys voi toisaalta täydentää palkkatyötä tuomalla lisätuloja ja antamalla mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen usein paremmin kuin palkkatyö.
Myös työnantajien olisi hyvä ymmärtää hybridiyrittäjyyden ilmiö. Molemman osapuolen etu on, jos yhdessä löydetään työnantajan keinot tukea yrittäjyyttä ja mahdollisesti työnantajayrityksessäkin voidaan hyötyä siitä, että työntekijä toimii myös yrittäjänä. Toki hybridiyrittäjyydessä on myös haasteensa, kuten yksilöön kohdistuvat riittämättömyyden paineet. Starttirahaakaan ei palkkatyössä käyvä, yrittäjäksi ryhtyvä saa, kertoo Charlotta Sirén.
Hybridiyrittäjyyttä kannattaa tutkia ja sitä myös tutkitaan
Hybridiyrittäjien määrä on kasvusuunnassa. Vuonna 2008 Tilastokeskuksen tilastoissa 28 % yrityksistä oli hybridiyrittäjien omistamia. Ne hybridiyrittäjät, joilla oli aikaisempaa yrittäjyyskokemusta, eivät olleet yhtä valmiita siirtymään päätoimisiksi yrittäjiksi kuin ensikertalaiset. Sirénin tutkimusryhmän alustavien tutkimusten mukaan naisten osuus hybridiyrittäjistä on suuri.
Vaikka hybridiyrittäjyys on varteenotettava työn tekemisen muoto, on aiheesta vain niukasti käytännönläheistä ja akateemista tietoa.
– Parhaillaan meillä on käynnissä yhdessä Hankenin kanssa usean vuoden tutkimusprojekti (Panel Study of Entrepreneurial Dynamics, PSED Finland), jossa seurataan yrittäjäksi aikovia henkilöitä. Projektissa tunnistetaan yli 30 000 suomalaisesta ne, jotka aikovat perustaa yrityksen palkkatyön ohessa, ja tutkitaan, mitkä tekijät vaikuttavat heidän polkuunsa hybridiyrittäjästä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Lisäksi selvitetään myös oppimisen roolia ja epäonnistumisen pelkoa, valottaa Charlotta Sirén.
työskentelee Kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen yrittäjyyden yksikössä tutkijatohtorina. Hän yhdistää tutkimuksessaan yrittäjyyden ja strategiatutkimuksen aloja. Charlottan tutkimuskohteina ovat muun muassa yrittäjyyden uudet muodot, yrittäjämäiset strategiat ja oppiminen. Hän kertoo oppineensa, että yrittäjyys ja akateeminen ura eivät ole kovin kaukana toisistaan; kummassakin menestymiseen vaaditaan halua oppia jatkuvasti uutta, luovuutta, vastuunottoa omasta työstä ja intohimoista omistautumista asialle. Charlotta Sirén on itsekin hybridiyrittäjä eli hän on sekä palkkatyössä Aalto-yliopistossa että osakkaana yrityksessä.
2014 kauppatieteiden tohtoriksi IT-alan yritysten strategisesta oppimisesta väitellyt Charlotta Sirén on valittu apulaisprofessoriksi St. Gallenin yliopistoon Sveitsiin (04/2015). Hän aloittaa työskentelyn teknologiajohtamisen instituutin yrittäjyyden yksikössä, jossa hänen työnsä on tutkimuspainotteista.
Lue lisää uutisia
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.