Ilmastokurssien tarjonta laajenee: Aalto mukana Ilmastoyliopisto-verkostossa yhdessä 17 muun korkeakoulun kanssa
Helsingin yliopiston koordinoima Ilmastoyliopisto-verkosto (Climate University) on solminut opetusyhteistyösopimuksen 18 korkeakoulukumppanin kesken. Uuden sopimuksen myötä suurin osa Suomen korkeakouluopiskelijoista voi opiskella verkoston ilmasto- ja kestävyysaiheisia kursseja.
Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INAR toimii verkoston hallinnoivana organisaationa.
- Ilmasto on mutkikas systeemi ja koskettaa meitä kaikkia. Siksi tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen on oleellista. Climate University on erittäin hyvä työkalu ja kokonaisuus tähän, sanoo INARin johtaja, akatemiaprofessori Markku Kulmala.
Ensimmäisinä aukeavat Ilmastoyliopiston kurssit ovat:
- Leadership for sustainable change (päävastuussa Helsingin yliopisto)
- SystemsChange.now (Aalto-yliopisto)
-
ClimateComms.now / Ilmastoviestintä.nyt (Oulun yliopisto)
Ensimmäisellä kurssilla paneudutaan systeemitason ratkaisuihin
Aalto-yliopisto on ollut mukana verkostossa sen perustamisesta v. 2018 lähtien, ja ollut keskeinen toimija SystemsChange.now-kurssin toteuttamisessa.
- Ilmastonmuutosta pitää lähestyä systeemisenä ongelmana ja Ilmastoyliopiston moniteinen verkosto tarjoaa sen opettamiselle erinomaiset puitteet. On ollut innostavaa olla mukana käynnistämässä uudenlaista opetusyhteistyötä, kertoo operaatiotutkimuksen professori Antti Punkka.
Kaikille avoimet opinnot
Kurssien materiaalit ovat kaikille avoimia, mutta saadakseen kurssista opintopisteitä henkilön on oltava kirjoilla joko jossain kumppaniyliopistossa tai avoimessa yliopistossa. Kurssit toimivat pääsääntöisesti verkossa, mutta vastuuopettajat tarjoavat etätehtävien lisäksi myös reaaliaikaista opetusta ja arvioivat opiskelijoiden suoritukset.
Ilmastoyliopiston kurssit sopivat ilmastonmuutos- ja kestävyysaiheista kiinnostuneille opiskelijoille, opettajille ja muille jo työelämässä vaikuttaville. Kurssien kieli on pääsääntöisesti englanti. Kursseista viisi on saatavilla myös suomeksi, ja uusia käännöksiä suomen- ja ruotsinkielelle työstetään.
- Kestävyyshaasteet ovat moniulotteisia ja monialaista osaamista edellyttäviä kokonaisuuksia. Meille on tärkeää olla edistämässä niihin liittyvää opetusta. Aalto-yliopisto näkee mukanaolevien toimijoiden vahvuusalueita hyödyntävän opetusyhteistyön erittäin kannatettavana, sanoo opetuksesta vastaava vararehtori Petri Suomala Aalto-yliopistosta.
Mukana 18 korkeakoulua
Verkostoon kuuluvat seuraavat korkeakoulut: Aalto-yliopisto, Haaga-Helian ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Svenska handelshögskolan, Taideyliopisto, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto.
Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä on osaltaan toiminut verkoston toiminnan vakiinnuttamisen ja yhteistyösopimuksen aikaansaamisen puolesta. Hän pitää verkoston toimintaperiaatetta esimerkillisenä.
- Eri korkeakoulujen tuottamat opinnot ovat laajasti kaikkien verkostoon kuuluvien korkeakoulujen opiskelijoiden saavutettavissa. Verkosto on innostanut opettajia myös kehittämään yhteisiä opintojaksoja, Määttä sanoo.
- On erittäin hyvä, että lähes kaikki suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat mukana CU:ssa. Siitä on hyvä pohja ponnistaa globaaliksi vaikuttajaksi, lisää Kulmala.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð»å´Ç³Ù:
professori Antti Punkka, Aalto-yliopisto
antti.punkka@aalto.fi
yliopistonlehtori Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto
+358 50 415 4746
laura.riuttanen@helsinki.fi
Lue lisää uutisia
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.