鶹ý

Uutiset

Ilmastokurssien tarjonta laajenee: Aalto mukana Ilmastoyliopisto-verkostossa yhdessä 17 muun korkeakoulun kanssa

Ilmasto- ja kestävyysaiheisten kurssien tarjonta lisääntyy Ilmastoyliopisto-verkoston (Climate University) myötä Aalto-yliopistossa. Verkoston yhteistyöyliopistojen opiskelijoille avoimet opiskeltavat kurssit käynnistyvät tammikuussa 2022 ja niiden ilmoittautuminen on käynnissä nyt. Kurssien opetussisällöt on suunniteltu eri korkeakoulujen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Ilmastoyliopiston logo

Helsingin yliopiston koordinoima Ilmastoyliopisto-verkosto (Climate University) on solminut opetusyhteistyösopimuksen 18 korkeakoulukumppanin kesken. Uuden sopimuksen myötä suurin osa Suomen korkeakouluopiskelijoista voi opiskella verkoston ilmasto- ja kestävyysaiheisia kursseja.

Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INAR toimii verkoston hallinnoivana organisaationa.

- Ilmasto on mutkikas systeemi ja koskettaa meitä kaikkia. Siksi tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen on oleellista. Climate University on erittäin hyvä työkalu ja kokonaisuus tähän, sanoo INARin johtaja, akatemiaprofessori Markku Kulmala.

Ensimmäisinä aukeavat Ilmastoyliopiston kurssit ovat:

  • Leadership for sustainable change (päävastuussa Helsingin yliopisto)
  • SystemsChange.now (Aalto-yliopisto)
  • ClimateComms.now / Ilmastoviestintä.nyt (Oulun yliopisto)

Ensimmäisellä kurssilla paneudutaan systeemitason ratkaisuihin

Aalto-yliopisto on ollut mukana verkostossa sen perustamisesta v. 2018 lähtien, ja ollut keskeinen toimija SystemsChange.now-kurssin toteuttamisessa.

- Ilmastonmuutosta pitää lähestyä systeemisenä ongelmana ja Ilmastoyliopiston moniteinen verkosto tarjoaa sen opettamiselle erinomaiset puitteet. On ollut innostavaa olla mukana käynnistämässä uudenlaista opetusyhteistyötä, kertoo operaatiotutkimuksen professori Antti Punkka.

Kaikille avoimet opinnot

Kurssien materiaalit ovat kaikille avoimia, mutta saadakseen kurssista opintopisteitä henkilön on oltava kirjoilla joko jossain kumppaniyliopistossa tai avoimessa yliopistossa. Kurssit toimivat pääsääntöisesti verkossa, mutta vastuuopettajat tarjoavat etätehtävien lisäksi myös reaaliaikaista opetusta ja arvioivat opiskelijoiden suoritukset.

Ilmastoyliopiston kurssit sopivat ilmastonmuutos- ja kestävyysaiheista kiinnostuneille opiskelijoille, opettajille ja muille jo työelämässä vaikuttaville. Kurssien kieli on pääsääntöisesti englanti. Kursseista viisi on saatavilla myös suomeksi, ja uusia käännöksiä suomen- ja ruotsinkielelle työstetään.

- Kestävyyshaasteet ovat moniulotteisia ja monialaista osaamista edellyttäviä kokonaisuuksia. Meille on tärkeää olla edistämässä niihin liittyvää opetusta. Aalto-yliopisto näkee mukanaolevien toimijoiden vahvuusalueita hyödyntävän opetusyhteistyön erittäin kannatettavana, sanoo opetuksesta vastaava vararehtori Petri Suomala Aalto-yliopistosta.

Mukana 18 korkeakoulua

Verkostoon kuuluvat seuraavat korkeakoulut: Aalto-yliopisto, Haaga-Helian ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Svenska handelshögskolan, Taideyliopisto, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto.

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä on osaltaan toiminut verkoston toiminnan vakiinnuttamisen ja yhteistyösopimuksen aikaansaamisen puolesta. Hän pitää verkoston toimintaperiaatetta esimerkillisenä.

- Eri korkeakoulujen tuottamat opinnot ovat laajasti kaikkien verkostoon kuuluvien korkeakoulujen opiskelijoiden saavutettavissa.  Verkosto on innostanut opettajia myös kehittämään yhteisiä opintojaksoja, Määttä sanoo.

- On erittäin hyvä, että lähes kaikki suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat mukana CU:ssa. Siitä on hyvä pohja ponnistaa globaaliksi vaikuttajaksi, lisää Kulmala.

 

äپdz:

professori Antti Punkka, Aalto-yliopisto
antti.punkka@aalto.fi

yliopistonlehtori Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto
+358 50 415 4746
laura.riuttanen@helsinki.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Yleensä valitaan yksi analyysipolku, mutta on muitakin mahdollisuuksia. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä

Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Ihmisiä juttelee sohvilla modernissa aulassa, pyöreitä pöytiä ja maailmankartta seinällä
Opinnot Julkaistu:

Luonnonvarojen kestävä käyttö -sivuaineesta saatu palaute on ollut rohkaisevaa

Sivuaineessa edistetään ”yhtenä rintamana” kestävyysteemaa koko Aallossa.
Two women smiling talking to each other at one of Aalto Startup Center's event
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Startupit menestyvät vastatuulessakin – Aalto Startup Centerin nopean kasvun yritysten liikevaihto kasvoi 355 prosenttia kolmessa vuodessa

Aalto Startup Centeristä ponnistaneet kasvuyritykset jatkavat vahvaa kasvua haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Nopeimmin kasvaneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi 56,95 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.