鶹ý

Uutiset

Ilmastointi on energiasyöppö, joka yleistyy valtavaa vauhtia – auringolla voidaan kattaa merkittävä osa sen energiantarpeesta

Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan ilmastointi nielee vuosisadan lopulla jopa 35 kertaa enemmän energiaa kuin nykypäivänä.
The cover that was submitted for Energy and Environment Sciences
Sekä ilmastoinnin tarve että aurinkosähkön tuotanto kumpuavat samasta lähteestä. Kuva: Casey McGee

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan ilmastoinnin kasvava tarve on yksi globaalin energiakeskustelun kriittisimmistä kysymyksistä. Nyt Aalto-yliopiston, MIT-yliopiston ja SMART:n (Singapore-MIT Alliance for Research and Technology) tutkijat ovat selvittäneet, miten kasvava energiantarve voisi vauhdittaa entisestään globaalin aurinkosähköalan kasvua – kumpuavathan sekä ilmastoinnin tarve että aurinkosähkön tuotanto samasta lähteestä eli auringosta.

Tutkijat hyödynsivät työssään ennusteita globaalista sosio-ekonomisesta kehityksestä, ilmastonmuutoksesta sekä ilmastointilaitteiden energiatehokkuuden paranemisesta. Valtavan datamassan pohjalta he laativat ennusteen, jonka mukaan ilmastoinnin vuosittainen energiankulutus kasvaa vuosisadan loppuun mennessä nykyisestä, noin koko Ranskan sähkönkulutusta vastaavasta 400 terawattitunnista lähes 14 000 terawattituntiin, mikä vastaa lähes koko Intian sähkönkulutusta. Liiketoiminnassa tämä 35-kertaistuminen tarkoittaa kasvua nykyisestä noin 50 miljardista eurosta jopa yli biljoonaan euroon vuodessa.

Varastointi lisää mahdollisuuksia

Tutkijoiden mukaan aurinkosähköllä voitaisiin jo nyt kattaa noin 50 prosenttia ilmastointiin käytetystä sähköstä, kun aurinkosähkön varastointimahdollisuutta ei huomioida. Osuus kuitenkin kasvaa merkittävästi vuosisadan aikana, koska ilmastointilaitteet yleistyvät eniten vaurastuvilla trooppisilla alueilla, jossa aurinkosähkön ja ilmastoinnin tarpeen vuosittaiset vaihtelut ovat pieniä.

Mikäli vuorokauden sisäiset vaihtelut saadaan tasoitettua kotitalouksiin hyvin sopivilla kylmävarastoilla, jopa 81 prosenttia ilmastoinnin vaatimasta energiasta voitaisiin saada auringosta tämän vuosisadan lopulla.

Tutkija Hannu Laineen mukaan aurinkosähkön käyttöä ilmastoinnin pyörittämiseksi on aiemmin tutkittu paljon pienessä mittakaavassa, kuten yksittäisissä taloyhtiöissä. Laajempaa, globaalin mittakaavan analyysiä ei kuitenkaan ole tehty.

”Meiltä on myös puuttunut tieto ja keskustelu siitä, miten iso kuva muuttuu väestön vaurastuessa, maapallon lämmetessä ja ilmastointilaitteiden tehon kasvaessa. Toivomme, että nämä tulokset lisäävät sekä poliitikkojen, tutkijoiden että bisnesmaailman kiinnostusta ilmastoinnin ja aurinkosähkön synergiaan”, hän sanoo.

Artikkeli “Meeting Increased Global Cooling Demand with Photovoltaics during the 21st Century” julkaistiin Energy and Environmental Science -lehdessä 11. syyskuuta. Artikkeli nostettiin merkittävyytensä vuoksi lehden takakanteen. .

äپٴᲹ:

Tutkija Hannu Laine
p. 040 551 3745
hannu.laine@aalto.alumni.fi  

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Harmaa kivinen pörssirakennus, korkeat ikkunat ja sisäänkäynnillä liput, joissa lukee BÖRS ja PÖRSSI
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta

Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Perhe poseeraa vuonon satamassa punaisten mökkien ja lumihuippuisten vuorten taustalla
Palkinnot ja tunnustukset, ۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä

Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Graafinen juliste, tummat lehdet, harmaa tekstuuri ja teksti “Näytös 26 Näyttely”.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi

Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
Värikäs laserskannauksen tyylinen poikkileikkaus vanhasta kupolikattoisesta teollisuusrakennuksesta
Mediatiedotteet Julkaistu:

3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta

MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.