鶹ý

Uutiset

Droonit voivat olla uhka turvallisuudelle – tuore tutkimus parantaa droonien tunnistamista

Tutkijoiden tavoitteena on perustaa avoin tietokanta, joka auttaa tutkajärjestelmien ja droonien tunnistustekniikoiden kehittämisessä.
measuring drone RCS in anechoic chamber photo: vasilii semkin/Aalto University / VTT
Droonin tutkapoikkipinta-alan mittausta Aalto-yliopiston radiokaiuttomassa huoneessa: Kuva: Vasilii Semkin

Kauko-ohjattavista ilma-aluksista eli drooneista on tullut suosittuja niin harrastajien kuin viranomaisten ja yritysten keskuudessa. Drooneja hyödynnetään muun muassa pelastustehtäviin, liikennevalvontaan, tavarankuljetukseen ja maanviljelyyn, ja niiden käytön odotetaan kasvavan huippunopeiden 5G-tietoliikenneyhteyksien myötä.

Vilkastunut drooniliikenne voi kuitenkin olla myös uhka ihmisten yksityisyydelle, turvallisuudelle ja omaisuudelle. Viime vuosina droonien lennättäminen on aiheuttanut useita vaaratilanteita esimerkiksi lentokentillä. On pelätty, että niiden käyttö voi yleistyä rikollisessa toiminnassa ja terroristi-iskuissa.

Droonien käyttöä voidaan valvoa muun muassa tutkateknologialla. Niiden tunnistaminen tutkahavainnoista voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä droonit ovat usein pienikokoisia ja niiden valmistukseen käytetään eri materiaaleja, jotka heijastavat tutkan radiosignaaleja eri tavoin.

Aalto-yliopiston, belgialaisen UCLouvain-yliopiston ja New Yorkin yliopiston tutkijat ovat keränneet laajan tutkamittausaineiston parantaakseen droonien havaitsemista ja tunnistamista. Tutkijat mittasivat Aalto-yliopiston kaiuttomassa huoneessa usean eri markkinoilla olevan ja itsevalmistetun droonimallin tutkapoikkipinta-alan (Radar Cross Section, RCS), joka kertoo, miten kohde heijastaa tutkan lähettämiä radiosignaaleja. RCS-tiedosta voidaan tunnistaa kohteen koko, muoto ja materiaalit.

Yllä olevalla videolla tutkijat kertovat, miksi droonien tunnistaminen on tärkeää ja miten tutkateknologiaa voidaan hyödyntää tunnistamisessa.

”Mittasimme droonien tutkapoikkipinta-aloja useilla millimetriaaltojen eri taajuuksilla ymmärtääksemme paremmin, miten drooneja havaitaan ja miten niiden eri malleja ja materiaaleja tunnistetaan. Uskomme, että keräämäämme dataa voidaan käyttää perustana droonitietokannalle. Siksi kaikki mittaustuloksemme julkaistaan tutkimusartikkelin yhteydessä”, sanoo tutkimusta vetänyt tutkija Vasilii Semkin.

Kerättyä aineistoa voidaan käyttää tutkijoiden mukaan esimerkiksi tutkajärjestelmien ja droonien tunnistukseen liittyvän koneälyn kehittämisessä.

”Tehokkaille tavoille valvoa droonien käyttöä on suuri tarve. Tavoitteenamme on jatkaa tutkimustyötä ja tehdä mittauksia useammilla droonimalleilla ja taajuuksilla sekä erilaisissa ympäristöissä”, Semkin sanoo.

Tutkijat esittävät, että tulevaisuudessa myös 5G-verkon tukiasemia voitaisiin hyödyntää valvonnassa.

”Kehitämme Aalto-yliopistossa millimetriaaltoalueen langatonta tiedonsiirtotekniikkaa, jota voidaan käyttää tiedonsiirron lisäksi ympäristön havaitsemiseen tutkan tavoin. Tekniikan avulla millimetriaaltoalueen 5G-tukiasemat voisivat havaita muun muassa drooneja”, kertoo Aalto-yliopiston radiotieteen professori Ville Viikari.

on julkaistu IEEE Access -tutkimusjulkaisun Millimeter-wave and Terahertz Propagation Channel Modeling and Applications -erikoisosiossa.

Mittausdata on avoimesti saatavilla .

äپdz:

Tutkija, tekniikan tohtori Vasilii Semkin
vasilii.semkin@vtt.fi
puh. 040 1990275
VTT

Professori Ville Viikari
ville.viikari@aalto.fi
Puh. 0504135458
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu

Lue lisää

dsc_0170_fi_fi.jpg

5G-verkoista apua lennokkien havaitsemiseen

Aalto-yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa on tutkittu mahdollisuuksia havaita lennokkeja tehokkkaasti käyttämällä hyväksi tulevaisuuden 5G-viestintäjärjestelmiä.

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Harmaa kivinen pörssirakennus, korkeat ikkunat ja sisäänkäynnillä liput, joissa lukee BÖRS ja PÖRSSI
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta

Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Perhe poseeraa vuonon satamassa punaisten mökkien ja lumihuippuisten vuorten taustalla
Palkinnot ja tunnustukset, ۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä

Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Graafinen juliste, tummat lehdet, harmaa tekstuuri ja teksti “Näytös 26 Näyttely”.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi

Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
Värikäs laserskannauksen tyylinen poikkileikkaus vanhasta kupolikattoisesta teollisuusrakennuksesta
Mediatiedotteet Julkaistu:

3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta

MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.