Â鶹´«Ã½

Monet EU-maat aikovat lisätä merkittävästi biomassan käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa unionin vuoden 2020 energia- ja ilmastotavoitteiden takia. Jos tavoitteet toteutetaan käyttöä tehostamatta, EU:sta uhkaa kuitenkin tulla biomassan merkittävä nettotuoja. Näin uskovat Aalto-yliopiston tutkijat, jotka ovat arvioineet BEST-ohjelmassa EU-maiden biomassan kysyntää energiakäytössä vuosiin 2020 ja 2030 mennessä.

Yksi keino vähentää tuontia ja lisätä omavaraisuutta on hyödyntää laajemmin pohjoismaista yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon osaamista.

Suuren mittakaavan yhdistetyt sähkö- ja lämmöntuotantolaitokset ovat lähes kolme kertaa tehokkaampi tapa hyödyntää biomassaa kuin pelkkä sähköntuotanto, kertovat professori Sanna Syri ja tohtorikoulutettava Sam Cross Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun energiatekniikan laitokselta.

‒ Myös pienen mittakaavan lämmityslaitteissa on koettu pettymyksiä hyötysuhteissa esimerkiksi Isossa-Britanniassa.

Yhteistuotantoon saadaan vielä lisää tehoja, kun kaukolämpö ja kaukojäähdytys yhdistetään. Kaukojäähdytyksen avulla voidaan hyödyntää kiinteistöihin kertyvä auringonlämpö ja siirtää se kaukolämpöverkkoon.

‒ Helsingissä polttoaineesta saadaan hyödynnettyä yli 90 %, kun sähköä, lämpöä ja jäähdytystä tuotetaan samassa prosessissa. Parasta järjestelmässä on se, että kaupunkialueen hukkaenergiat käytetään hyödyksi ja kaupunkilaiset ovat osa energiatuotantoketjua, kertoo ympäristöjohtaja Maiju Westergren Helen Oy:stä, joka on ollut mukana hankkeessa.

³¢Ã¤³ó¾±±ð²Ô±ð°ù²µ¾±²¹²¹

Pohjoismaissa sähkön ja lämmön yhteistuotanto on jo yleisin tapa hyödyntää biomassan energiaa. Keski- ja Etelä-Euroopassa taas tuetaan biomassan käyttöä myös sähkön erillistuotannossa, eikä siinä syntyvän lämmön hyödyntämiseen kannusteta. Syrin ja Crossin mukaan parhaiden teknologioiden ja yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon avulla biomassan tarvetta voitaisiin vähentää 3 - 11 prosenttia jo lyhyellä aikavälillä. Potentiaali voisi olla paljon suurempikin, jos kaukolämpö yleistyisi Keski-Euroopan maissa korvaten esimerkiksi tuontimaakaasun käyttöä rakennusten lämmityksessä.

‒ Jos tehokkuutta ei lisätä, vuonna 2020 EU-maiden energiatuotannossa hyödyntämästä biomassasta jopa kolmannes tulee unionin rajojen ulkopuolelta, Syri ja Cross kertovat.

‒ Hyötysuhteen parantaminen vähentäisi tuontiriippuvuutta ja auttaisi varmistamaan raaka-aineen kestävyyden. Myös biomassan tuotantoketjun tuomat myönteiset vaikutukset paikallistalouteen jäisivät EU-alueelle.

BEST on energia-alan ja metsäteollisuuden SHOK-ohjelmien CLEEN Oy:n ja FIBIC Oy:n bioenergiaohjelma.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Professori Sanna Syri
puh. 050 599 3022
sanna.syri@aalto.fi
Aalto-yliopisto, energiatekniikan laitos

Tohtorikoulutettava Sam Cross
puh. 050 409 6615
samuel.cross@aalto.fi
Aalto-yliopisto, energiatekniikan laitos (in English)

Ympäristöjohtaja Maiju Westergren
puh. 0400 276 660
maiju.westergren@helen.fi
Helen Oy