鶹ý

Uutiset

Bakteeriselluloosa taipuu kolmiulotteisiksi biomateriaaleiksi uudella, yksinkertaisella menetelmällä

Bakteeriselluloosaa voidaan käyttää muun muassa lääketieteen sovelluksissa, kuten implanteissa ja keinoelimissä.

Superhydrofobista muottia käyttäen kasvatettua bakteeriselluloosaa korvan muodossa. Kuva: Luiz G. Greca

Bakteeriselluloosa on yksi puhtaimmista nanoselluloosan muodoista. Bioyhteensopivuus, biohajoavuus ja mekaaninen lujuus tekevät siitä lupaavan materiaalin esimerkiksi elintarvikkeisiin, kosmetiikkaan ja lääketieteen sovelluksiin, kuten implantteihin, haavasiteisiin, keinoverisuoniin, hoidoksi palovammoihin ja kudosten uusiutumista tukeviin materiaaleihin.

Bakteeriselluloosaa muodostuu kasvatusliuoksen ja ilman rajapinnassa, kun aerobiset bakteerit ovat kosketuksissa hapen kanssa. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet yksinkertaisen ja räätälöitävän prosessin, jossa bakteerien hapen saatavuutta muokataan superhydrofobisilla, eli vettä voimakkaasti hylkivillä muoteilla kolmiulotteisesti ja eri mittakaavoissa. Prosessin tuloksena saadaan aikaan onttoja ja saumattomia nanoselluloosapohjaisia materiaaleja.

”Kehittämämme menetelmä teki onttojen ja monimutkaisten kolmiulotteisten muotojen valmistuksesta mahdollista. Testasimme esimerkiksi entsyymien kapselointia prosessissa muodostuneiden onttojen bakteeriselluloosamateriaalien sisälle. Osoitimme myös, että lämpöä ja kemikaaleja kestävien sisäkkäisten kapselijärjestelmien (capsule-in-capsule systems) muodostaminen on mahdollista”, kertoo professori Orlando Rojas.

Tutkijoiden kehittämää valmistusmenetelmää voidaan mahdollisesti hyödyntää lääketieteen alalla esimerkiksi keinoelinten mallintamisen yhteydessä. Bakteereja geneettisesti muokkaamalla voisi olla mahdollista vaikuttaa niiden tuottamiin materiaaleihin. Näin biotekniikan kehitys mahdollistaisi koostumukseltaan, ominaisuuksiltaan ja toiminnoiltaan erittäin tarkasti kontrolloitujen materiaalien yksinkertaisemman muodostamisen.   

äپٴDz:&Բ;

Professori Orlando Rojas
Aalto-yliopisto
orlando.rojas@aalto.fi
p. 050 5124 227

Artikkeli:

Luiz G. Greca, Janika Lehtonen, Blaise L. Tardy, Jiaqi Guoa and Orlando J. Rojas, Biofabrication of multifunctional nanocellulosic 3D structures: a facile and customizable route
Materials Horizons 2018, Advance Article
DOI: 10.1039/C7MH01139C  
http://dx.doi.org/10.1039/C7MH01139C

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Harmaa kivinen pörssirakennus, korkeat ikkunat ja sisäänkäynnillä liput, joissa lukee BÖRS ja PÖRSSI
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta

Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Perhe poseeraa vuonon satamassa punaisten mökkien ja lumihuippuisten vuorten taustalla
Palkinnot ja tunnustukset, ۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä

Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Graafinen juliste, tummat lehdet, harmaa tekstuuri ja teksti “Näytös 26 Näyttely”.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi

Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.
Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.