Aurinkoenergia synnyttää suomalaista työtä
Aurinkoenergiaan investoidusta rahavirrasta suurin osa jää kotimaahan. Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeessa tehdyn arvoketjuanalyysin tapaustarkastelujen perusteella voi todeta, että aurinkoenergiainvestointien kotimaisuusaste on korkea. Tapaustarkasteluissa investointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 48–71 %. Korkeaa lukua selittää asennustyön suuri osuus koko investoinnista ja mahdollisuus käyttää Suomessa valmistettua teknologiaa. Suomessa toimii useita aurinkosähköpaneelien ja aurinkolämpökeräinten kokoonpanotehtaita sekä asennusta tarjoavat kotimaiset yritykset.
− Tarkasteluun valittiin tapauksia, jotka kuvaavat aurinkoenergian eri muotoja: lämpöä ja sähköä sekä kotimaisuusasteen molempia ääripäitä, kertoo FinSolar-hankkeen tutkija Heli Nissilä. Kahdessa tutkitussa investoinnissa aurinkosähköpaneelit tai aurinkolämpökeräimet olivat kotimaista tuotantoa ja kahdessa ne tulivat ulkomailta.
Tarkasteltuja aurinkolämmön investointitapauksia olivat helsinkiläinen Sakarinmäen peruskoulu (71 %:n kotimaisuusaste), johon asennettiin suomalaiset aurinkolämpökeräimet sekä nelihenkisen omakotitalon aurinkolämpöjärjestelmä Porissa (48 %:n kotimaisuusaste), johon asennettiin ulkomaiset keräimet. Aurinkosähkön investointien osalta tarkasteltiin porilaisen Kiinteistö Oy Aurinkopajan aurinkosähköjärjestelmää (62 %:n kotimaisuusaste), joka toimii kotimaisilla aurinkopaneeleilla sekä Tampereen Vuoreksen asuntoalueella sijaitsevaa uuden koulukeskuksen järjestelmää (59 %:n kotimaisuusaste), jossa on tuontipaneelit.
Aurinkoenergia työllistää laajasti kotimaisia pk-yrityksiä
Kotimaista työtä tehdään muun muassa suunnittelun, asennuksen ja maanrakennuksen muodossa. Valitsemalla kotimaassa valmistetun laitteiston voi maksimoida tulovirran jäämisen kotimaahan. Toisaalta maahantuonnistakin jää merkittävä osuus kotimaahan, kun jälleenmyyntiin ja järjestelmätoimituksiin osallistuu suomalaisia yrityksiä. Investointien kotimaisuusasteet voivat kasvaa edelleen, jos kotimarkkinat vetävät alalle uusia toimijoita: komponenttivalmistajia, konsultteja ja palveluntuottajia.
− Kotimaan investoinnit luovat myös pohjan yritystemme kansainväliselle kasvulle. Mitä enemmän yrityksellä on toteutettuja kohteita kotimaassa, sitä uskottavampi toimija se on kansainvälisesti, toteaa hankkeen vetäjä DI Karoliina Auvinen.
Arvoketjuanalyysiselvitys:
äپٴᲹ:
Tutkija Heli Nissilä
puh. 050 437 0078
heli.nissila@aalto.fi
Projektipäällikkö Karoliina Auvinen
puh. 050 462 4727
karoliina.auvinen@aalto.fi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos
FinSolar-hanke,
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun FinSolar-hankkeen tavoitteena on vauhdittaa Suomen aurinkoenergiamarkkinoita. Vuoden 2015 loppuun kestävässä hankkeessa on mukana yli 50 yritys-, kunta- ja organisaatiokumppania. Projektin päärahoittaja on Tekes.
Lue lisää uutisia
Neljälle fysiikan tutkijalle merkittävä rahoitus Jane ja Aatos Erkon säätiöltä
Hankkeissa etsitään ratkaisua muun muassa kvanttitietokoneiden ylikuumentumiseen ja lasipintojen huurtumiseen.
Singapore haki oppeja Building 2030:n menestysmallista
Aalto-yliopiston ja 16 yrityskumppanin konsortio on herättänyt kansainvälistä huomiota jo vuosien ajan eri seminaareissa ja tutkimusjulkaisuissa. Toukokuussa 2026 se sai Singaporesta vieraita, jotka halusivat ymmärtää, miten jo 10 vuotta toiminut ryhmä on onnistunut kehittämään Suomen rakennusalaa.
Ainomaija Haarla: ”Kriittinen keskustelu jää puuttumaan, jos kaikki ovat samaa mieltä”
Jos aikoo olla kehityksessä mukana ja päästä tavoitteisiin, pitää uskaltaa tehdä poikkeuksellisia ratkaisuja, sanoo monitieteisyyden voimaan uskova Ainomaija Haarla.