�鶹��ý

Ainomaija Haarla on pitkällä urallaan toiminut lukuisissa vastuullisissa rooleissa: metsäteollisuuden johtotehtävissä, pörssiyhtiöiden hallituksissa, bisnesenkelinä, startup-yritysten neuvonantajana ja professorina yliopistossa. 

Haarla vaihtoi hidasliikkeisestä korporaatiomaailmasta pääomasijoittamisen kautta dynaamiseen startupmaailmaan ja päätyi yliopistoon opettamaan yrittäjyyttä. 

”Olen utelias uudistaja ja tekijä”, perustelee Haarla laajaa kirjoa. 

”Minua on motivoinut uusien asioiden omaksuminen sekä nuorten, fiksujen ja kansainvälisten ihmisten kanssa työskentely. Olen ollut onnekas, kun minulle on tarjottu kiinnostavia tehtäviä ja olen myös kieltäytynyt tarjouksista, jotka eivät ole kiinnostaneet.” 

Lukiossa Haarlaa kiinnostivat etenkin matematiikka ja luonnontieteet. Vielä 1970-luvulla metsäteollisuuden jätevedet olivat iso ongelma, jota Haarla halusi lähteä ratkomaan. Niinpä hän aloitti puunjalostustekniikan opinnot silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä.

”Kävi niin, että vedenpuhdistuksen kanssa en ole ollut juurikaan tekemisissä, mutta opinnoista avautui muita mielenkiintoisia suuntia”, Haarla kertoo.

Diplomi-insinöörin ensimmäinen työpaikka löytyi Yhtyneiltä Paperitehtailta eli nykyisin UPM:ltä tammikuussa 1979. Vaihtoehtoja Suomen metsäteollisuudessa ei ollut, koska Yhtyneet oli aiemmin ostanut Haarlan puolison sukuyrityksen. Konkreettinen vaihtoehto oli lähtö USA:han, mikä oli lähellä.

UPM:llä vierähti noin 20 vuotta. Tiet erosivat vasta, kun Haarla 1990-luvun lopulla tajusi digitalisaation mullistavan vaikutuksen UPM:n päätuotteiden kysyntään. 

”UPM:n strategiaosastolla katsoin tulevaan ja jo silloin näkyi, että digimedia tuo kasvavan haasteen painopaperimarkkinoille. Yritys ei kuitenkaan reagoinut, koska kannattavuus oli hyvä ja aikaa näytti olevan. Olen aina ollut luomassa uusia tuotteita tai hankkimassa uusia markkinoita. Kun muutoksesta ei välitetty, se sai miettimään uravaihtoehtoja.”

Uranvaihtoriski toteutui

Niinpä Haarla suuntasi vuonna 1999 paperikoneisiin keskittyneen Valmetin myynti- ja markkinointitehtäviin, vaikka tiesi että uranvaihtoon sisältyy riski: Valmet oli juuri yhdistymässä Rauma-Repola Oy:n metalliteollisuuden kanssa Metsoksi. 

Riski myös toteutui, kun johdon vaihtuessa Haarlan tehtävä lopetettiin. Pesti Valmet-Metsolla jäi lyhyeksi ja Haarla palasi jo aloittamansa väitöskirjatyön pariin. Vuonna 2003 hän väitteli tekniikan tohtoriksi Otaniemessä aihealueena kilpailukyky paperiteollisuuskontekstissa.

Jo aiemmin UPM:llä Haarla oli täydentänyt opintojaan MBA-tutkinnolla lopputyöaiheenaan synergiat yrityskaupoissa. 

”Jatko-opiskeluni on aina ollut tarvepohjaista ja tavoitteellista. En ole halunnut lisää tutkintoja vaan eteen on tullut työtehtäviä, jotka edellyttävät laajempaa osaamispohjaa, strategian, erityisesti yrityskauppojen, juridiikan ja markkinoinnin ymmärrystä. Väitös antoi valmiudet siirtyä myös uusille toimialoille.”

Tohtoriopintojen loppuvaiheessa Haarla palasi UPM:lle ja sai komennuksen neljäksi vuodeksi Saksan Augsburgiin integroimaan sieltä hankittua Haindl GmbH-yritystä. Synergia-aiheiset MBA-opinnot osoittautuivat hyödyllisiksi. 

”Saksasta jäi mukaan muun muassa kulttuurillisen integraation merkitys yrityskaupoissa. Yritysoston lopputulos oli hyvä, ja jakso oli yksi urani kohokohdista.”

Pääomasijoittajasta startup-yrityksiin

Myös talous- ja rahoitusasioista Haarla kiinnostui jo lukiossa menestyttyään valtakunnallisessa taloustietokilpailussa, ja sivuaineenaan TKK:ssa hän opiskeli tuotantotaloutta. 

Ensimmäinen kosketus pääomasijoituspuoleen oli paikka hallituksen jäsenenä MBA-kurssikaveri Vesa Lehtomäen ja Pasi Lehtisenperustamassa Korona Invest-rahastoyhtiössä vuonna 2006. Sittemmin hänestä tuli yhtiön pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja ja sijoittaja.

”Olen edennyt urallani epätavanomaisessa järjestyksessä pääomasijoittamisesta startup-yrityksiin, kun yleensä suunta on päinvastainen.”

Ura pörssiyhtiöiden hallituksissa alkoi Neste Oilista vuonna 2005. Yhtiö alkoi silloin suuntautua biopolttoaineisiin, ja Haarla oli aluksi hallituksen ainoa bioasiantuntija. Jakso Neste Oilin hallituksessa kuuluu myös uran huippukokemuksiin.

Hallitusura on jatkunut erikokoisissa, listatuissa ja listaamattomissa yrityksissä ja organisaatioissa. Hallitusuraan liittyvät myös ne työtarjoukset, joista Haarla on kieltäytynyt.

”Olen sanonut ei sellaisille pörssiyhtiöiden hallitustarjouksille, joissa minulle ei ole osattu kertoa, mitä osaamistani sinne tarvitaan.”

Toisen UPM-kauden jälkeen Haarla työskenteli perustamassaan konsulttitoimistossa ProConsiliumissa 2007–09, kunnes hänet rekrytoitiin Tekniikan Akatemian toimitusjohtajaksi. 

”Tekniikan Akatemia oli huima kokemus. Pääsin uusien asioiden ja ihmiskunnan hyvinvointiin merkittävästi vaikuttavien teknologioiden äärelle. Millenium-palkinnon voittajat olivat hyvin monilahjakkaita, persoonia vertaansa vailla. Kausi vahvisti myös kansainvälisiä verkostojani, jotka ovat edelleen voimissaan.”

Haarla on toiminut World Economic Forumin facultyssä 2010–15, erityisesti aloittelevien ja nuorten perustamien yritysten tukena ”Summer Davosiksi” kutsutussa AMNC-kokouksessa. Uran huippuhetkiin hän nostaa myös toimimisen Linus Torvaldsin, vuoden 2012 toisen (vuonna 2012 kahden kärkiehdokkaan väliltä ei löydetty eroja)Millenium-palkinnon voittajan, isäntänä tässä kokouksessa Tianjingissä vuonna 2012.

Startup-uran Haarla aloitti 2013 liittymällä jäseneksi bisnesenkelijärjestö FiBAN:iin. Hän on ollut kymmenissä startupeissa sijoittajana, neuvonantajana tai hallitustehtävissä. Lisäksi hän on toiminut kouluttajana FiBAN Academyssä.

Erityisen tärkeäksi hän nostaa sarjayrittäjä Maija Itkosen nyhtökauraa kehittäneen Gold & Green Foodsin, jossa hän toimi hallituksen puheenjohtajana ja sijoittajana.

”�۳�ٱ𾱲��ٲ�östä Maijan kanssa opin monta juttua, vaikka aika jäi suunniteltua lyhyemmäksi, koska yritys myytiin jo 16 kuukautta startin jälkeen. Uuden tuotteen kysyntä räjähti käsiin, joten tarvitsimme leveämmät hartiat. Pääoppeja olivat rohkeus, usko omaan tekemiseen, tekemisen vaikuttavuus ja tuloksellisuus, skaalaus, kansainvälistyminen ja nopea päätöksenteko.”

Poikkitieteellisyys sitoutti Aaltoon

Tekniikan Akatemian jälkeen vuonna 2013 Haarlan tie vei takaisin Aalto-yliopistoon – ensin rakentamaan biotalousplatformia Kemiantekniikan korkeakoululla silloisen dekaani Janne Laineen toimeksiannosta. Tätä seurasi Aallon yrittäjäkoulutuksen kehittäminen ja Kauppakorkeakoulun työelämäprofessuuri corporate entrepreneurship-teemalla.

Aiemmin Haarla oli ajatellut, ettei hän ikinä ryhtyisi opettajaksi. Aallon aito monitieteellisyys, jota ei hänen opiskeluaikanaan juurikaan ollut, kuitenkin ilahdutti ja motivoi – ja näkyvät tulokset.

”Kun esimerkiksi yrittäjyyskursseilla oli monen alan opiskelijoita useista maista, kurssitöiden taso ja ratkaisujen monipuolisuus nousivat merkittävästi. Enää ei näkynyt sellaista osaamiskuplaa kuin urani alkuvaiheessa metsäteollisuudessa, jossa uusia ratkaisuja oli vaikea löytää, kun useimmat ajattelivat samalla tavalla käytyään samat koulut.”

Toinen hyvä esimerkki poikkitieteellisyydestä on Haarlan mukaan Aallon CHEMARTS- ohjelma, jossa kemistit ja muotoilijat tutkivat yhdessä biopohjaisten materiaalien hyödyntämistä. Haarla on toiminut ohjelmassa opettajana.

Pitkällä urallaan Haarla on oppinut paitsi poikkitieteellisyyden voiman myös rohkeuden merkityksen. Sitä hän korostaa opiskelijoille. Pelkkä rohkeus ei kuitenkaan riitä: tarvitaan myös kunnianhimoa ja sinnikkyyttä. 

”Muutostilanteissa ja kehityshankkeissa pitää uskaltaa tehdä poikkeuksellisia ratkaisuja. Niihin liittyy enemmän riskejä, mutta ne voivat avata myös monia uusia mahdollisuuksia. Pitää uskaltaa tavoitella unelmia. Vaikka kaikki ei mene aina niin kuin suunnittelee, pitää olla valmis tekemään paljon työtä ja kääntämään suuntaa tarvittaessa nopeastikin.”

Haarla on virallisesti siirtynyt eläkkeelle muutama vuosi sitten, mutta karsinut tehtäviään hyvin rauhalliseen tahtiin. Hän on edelleen aktiivinen Evli Growth Partnersin neuvonantajana, family officen sijoitustoiminnoista vastaavana, Aalto CHEMin Innovators-ohjelman ja Bioinnovaatiokeskuksen neuvonantajana sekä Ateneumin ystävien hallituksessa.

Oman ikäpolvensa kollegoita hän kannustaa antamaan osaamistaan ja aikaansa startup-yritysten käyttöön ja ryhtymään myös ulkomaisten professorien ja opiskelijoiden mentoreiksi avaamalla ovia suomalaiseen yhteiskuntaan ja yrityksiin.

”Pitkän ja monipuolisen uran tehneillä on usein kansainvälisiä kontakteja, näkemyksiä ja ylipäänsä käsitystä siitä, miten asiat sujuvat, kun toimintaympäristössä syntyy häiriöitä.  Se on palkitsevaa. Samalla me pysymme edelleen juonessa mukana ja opimme uusia asioita.” 

Teksti: Heidi Hammarsten.