Data on kuuma puheenaihe, koska se tarjoaa mahdollisuuden saada maailmasta kattava, ajankohtainen ja objektiivinen kuva. Teknologisen kehityksen huomattavista edistyksistä huolimatta useimmat yritykset kuitenkin kipuilevat datan hyödyntämisen kanssa. Professori Henri Schildtin kirja The Data Imperative - How Digitalization is Reshaping Management, Organizing, and Work hylkää tyypilliset teknologiaan tai liiketoimintamalleihin keskittyvät lähestymistavat, joihin aihetta käsittelevät kirjat tavallisesti perustuvat. Oxford University Press julkaisi kirjan 29.10.2020.
”Mielestäni digitaalisen muutoksen tärkein ja kiinnostavin puoli on se, miten se muokkaa yritysten sisäisiä johtamisen ajattelutapoja”, Schildt sanoo.
Schildtin mukaan esimiehet ovat systemaattisesti pyrkineet korvaamaan ihmiskeskeiset rutiinit automaattisilla prosesseilla ja algoritmeihin perustuvalla valvonnalla. Kirjassaan hän kuvaa tätä lähestymistapaa kahdella ihanteella: digitaalisella kaikkitietävyydellä (digital omniscience) ja digitaalisella kaikkivoipaisuudella (digital omnipotence).
”Digitaalinen kaikkitietävyys on yritysten yritys kuvata maailma digitaalisten tietovirtojen ja tekoälyn avulla. Esimerkiksi Facebook kerää valtavan määrän tietoa siitä, miten palvelua käytetään. Se hankkii tietovirtoja myös kumppaneiltaan ymmärtääkseen, mistä käyttäjät ovat kiinnostuneita ja miten todennäköisesti tietty käyttäjä kiinnostuu erilaisista mainoksista”, Schildt selittää.
”Yritykset pyrkivät myös myös digitaaliseen kaikkivoipaisuuteen, joka tarkoittaa maailman, työntekijöiden ja käyttökokemusten hallitsemista ohjelmistojen avulla. Esimerkiksi Facebook voi muuttaa esillä olevaa sisältöä reaaliaikaisesti sen perusteella, mitä käyttäjä tekee.”
Kirja keskittyy johtamiseen ja strategiaan, organisaatioihin ja työhön.
”Mitä tulee strategiaan, vanhat etulyöntiasemat murenevat digitaalisen kehityksen myötä. Samalla kuitenkin kehittyy uusia. Esimerkiksi Uberilla on kaikki tiedot autojen kysynnästä ja kuljettajien saatavuudesta. Se muuttaa jatkuvasti palvelujensa hinnoittelua ja kuljettajille tarjottavia korvauksia digitaalisen kaikkitietävyyden avulla ja luo siten tehokkaamman yhteyden näiden kahden välille. Tämä on esimerkki siitä, miten yritykset voivat luoda etulyöntiaseman optimoimalla toimintaansa reaaliajassa.”
Kirjassa uusi datakeskeinen ajattelutapa yhdistyy myös organisointiin. Tiimeihin pohjautuvat organisaatiot kasvattavat suosiotaan, koska niiden avulla yritykset voivat kehittää uusia prosesseja entistä joustavammin ja nopeammin. Yrityskulttuurit kehittyvät puolestaan jatkuvasti avoimempaan suuntaan.
”Digitaalista aikakautta edeltävissä yrityksissä on vallalla salassapidon kulttuuri, kun taas lähes kaikki digitaaliset yritykset ovat paljon avoimempia. Esimerkiksi teknologiayrityksissä on nyt standardina, että koko henkilökunnan suorituskykyindikaattorit näkyvät yrityksen sisällä kaikille.”
Kirjassa tarkastellaan myös työnteon tulevaisuutta ja sitä, miten tekoäly muuttaa työrooleja yrityksissä. Tässä Henri Schildt on havainnut selkeän polarisaation. Tekoälyä hyödyntävät työkalut parantavat asiantuntijoiden tuottavuutta, mutta algoritmeihin perustuva johtaminen – joka on ilmiönä uusi – tarkoittaa sitä, että esimiehet korvataan työntekijöitä ohjaavilla ohjelmistojärjestelmillä ja mobiilisovelluksilla.
”Yksi esimerkki on ruokaa kotiin kuljettava yritys, jonka järjestelmä arvioi, kuinka kauan työntekijällä pitäisi kulua ruoan toimittamiseen. Jos työntekijä ylittää optimaalisen toimitusajan jatkuvasti yli neljällä minuutilla, järjestelmä ilmoittaa hänelle viestillä, että hänet erotetaan, jos hän ei aja kovempaa.”
äپdz:&Բ;
Professori Henri Schildt
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, johtamisen laitos
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, tuotantotalouden laitos
henri.schildt@aalto.fi
050 413 9442
Linkki Henri Schildtin kirjaan ‘The Data Imperative - How Digitalization is Reshaping Management, Organizing, and Work’ Oxford University Press -kustantamon verkkosivuilla:
Koronaviruspandemia kuormittaa valtavasti sekä yrityksiä että niiden työntekijöitä. Tällaisina aikoina tarvitaan innoittavaa ja rohkeaa johtajuutta. Akateeminen tutkimus auttaa ymmärtämään niitä organisatorisia ja strategisia haasteita, joita kriisit aiheuttavat. Seuraavassa joitakin keskeisiä ajatuksia, joista voi olla apua strategisille johtajille kriisin keskellä.
Pandemiatilanteen mukanaan tuomat häiriöt ja epävarmuus ovat meille väliaikaisia ja kohtuullisia, mutta niiden kautta näemme ainakin pilkahduksen siitä epävarmuudesta, jota pakolaiset ja muut marginaaliryhmiin kuuluvat ihmiset kohtaavat päivittäin.
