Aalto-1 lähti avaruuteen vuosi sitten – Otaniemen maa-asemaa valmistellaan jo seuraavien satelliittien laukaisuun
Aalto-1:n kantaman RADMON-säteilyilmaisimen mittauksia kartalla. Kuvassa näkyy säteilyvuon intensiteetti Aalto-1:n kiertoradalla eli noin 510 kilometrin korkeudella maanpinnasta, lokakuun ja tammikuun välisenä aikana. Punaiset pisteet kuvaavat protonisäteilyn intensiteettiä ja siniset elektronisäteilyn intensiteettiä; mitä tummempi piste, sitä voimakkaampi intensiteetti. Maantieteellisten koordinaattien sijaan tutkijat käyttivät geomagneettisia koordinaatteja, joissa navat ovat Maan magneettiset navat. Kuva: Turun yliopisto
Vuosi sitten juhannusaattoaamuna Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema ja rakentama Aalto-1-nanosatelliitti lähti avaruusmatkalleen intialaisen PSLV-raketin kyydissä. Pitkään odotettu laukaisu sujui mallikkaasti, ja yhteys satelliittiin saatiin heti samana aamuna.
Miten Aalto-1:n ensimmäinen vuosi avaruudessa on sujunut, projektin vetäjä apulaisprofessori Jaan Praks?
”Teknistä säätämistä on ollut yllättävän paljon; radioyhteyden hitaus on esimerkiksi hankaloittanut satelliitin kameroiden ottamien kuvien lataamista ja ohjelmiston päivitystä. Ensimmäisen vuoden jälkeen satelliitti toimii kuitenkin hyvin, ja kaikki järjestelmät ovat toimintakunnossa. Uusin ohjelmistopäivitys on auttanut saamaan satelliitin asennon paremmin hallintaan ja kuvien ottaminen ja lataaminen onnistuvat nyt paljon helpommin. Missio jatkuu, ja parhaillaan valmistelemme spektrikameraa uutta kuvasarjaa varten.”
Pohjois-Amerikkaa Aalto-1:n VIS-kameran kuvaamana.
Otaniemen maa-asemaa on paranneltu merkittävästi vuoden aikana. Opiskelijatiimi on Petri Niemelän ja Samuli Nymanin johdolla päivittänyt ohjelmistoa, parannellut antennien ohjausta ja kehittänyt aseman etäkäyttöä. Jatkossa opiskelijat muuttavat maa-aseman kokonaan ohjelmistoradiopohjaiseksi, mikä mahdollistaa sen joustavan käytön myös tulevissa avaruusmissioissa.
”Samaa maa-asemaa on tarkoitus hyödyntää tänä vuonna laukaistavan Suomi 100 -satelliitin, rakenteilla olevan Aalto-3-satelliitin sekä osana Suomen Akatemian huippuyksikköä rakennettavien Foresail-1- ja Foresail-2-satelliittien ohjaamisessa”, Praks kertoo.
Ilmakehään ja tähdenlennoksi
Nelikiloinen Aalto-1 vei mukanaan kiertoradalle suomalaista huipputekniikkaa: VTT:n rakentaman spektrikameran, Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun, joka tähtää avaruusromun vähentämiseen. Eniten tutkimusdataa on saatu säteilyilmaisimella. Turun yliopiston avaruustutkimuslaboratorion professori Rami Vainio kuvailee vuotta täydelliseksi menestykseksi.
”Olemme saavuttaneet kaikki tekniset ja tieteelliset tavoitteemme: ymmärrämme nyt varsin hyvin laitteen vasteen elektroni- ja protonisäteilylle ja olemme kartoittaneet Maan matalan kiertoradan säteily-ympäristöä. Parhaillaan analysoimme elektronivyöhykkeen ajallisia muutoksia ja niiden riippuvuutta Maan ohi puhaltavan aurinkotuulen ominaisuuksista. Mittaustemme mukaan aurinkotuulen magneettikentän pohjois-eteläsuuntainen komponentti ennustaa parhaiten sen, kuinka intensiivistä elektronisäteily on matalalla Maan kiertoradalla. Esittelemme tuloksemme ensi kuussa COSPAR-kokouksessa Pasadenassa.”
Aalto-1:n avaruusmatkan pituudeksi kaavailtiin alun perin noin kahta vuotta. Praksin mukaan aikataulun pitäminen riippuu plasmajarrukokeen onnistumisesta. Ilmatieteen laitoksen rakentaman jarrun ideana on hidastaa satelliitin vauhtia, jolloin se laskeutuu alemmalle kiertoradalle ja törmää lopulta ilmakehään.
”Jos kaikki menee suunnitellusti, Aalto-1 lähtee jarruttamaan vauhtia noin puolen vuoden kuluttua. Siten se ei jää avaruusromuksi kiertoradalle vaan törmää ilmakehään, näkyen meille viimeistä kertaa pienenä tähdenlentona. Jos jarrujärjestelmä ei jostain syystä toimisi, missio ja sen mittaukset voivat jatkua vuosia.”
äپٴᲹ:
Jaan Praks
puh. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi
Rami Vainio
puh. 029 450 4294
rami.vainio@utu.fi
Lue lisää uutisia
Mikkelistä Otaniemeen ja edelleen maailmalle
Kauppakorkeakoulun International Business -kandidaattiohjelma siirtyy elokuussa 2026 Otaniemeen.
Aalto-yliopisto järjestää opintoseteli-webinaarin 8.6.
Aalto-yliopisto järjestää toiselta asteelta valmistuneille, yhteishaussa ilman korkeakoulupaikkaa jääneille erillisen opintoseteli-infowebinaarin. Opintoseteli on maksuväline, jolla voi maksaa suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja.
Aalto International Talent -ohjelman mentori Matti Aksela: suosittelen osallistumista kaikille yrityksille
Ohjelman kautta yritys voi matalalla kynnyksellä tutustua kansainvälisiin osaajiin ja kehittää monimuotoista työyhteisöä.