鶹ý

Uutiset

Verhottua valtaa paljastamassa: Enemmän empatiaa eläinten kautta

Apulaisprofessori Astrid Huopalainen avaa, miksi meidän pitäisi olla tietoisia vallankäytöstä ihmisten ja eläinten välisessä vuorovaikutuksessa. Osa Verhottua valtaa paljastamassa -artikkelia, jossa kolme eri alojen tutkijaa kertoo, miten he tuovat näkyviin vuorovaikutussuhteisiin kuuluvia valta-asetelmia ja vallankäyttöä.
Portrait of Astrid Huopalainen.
Kuva: Jaakko Kahilaniemi

Kun elää ihmisenä ihmiskeskeisessä maailmassa, tiedostaa harvoin sen tosiseikan, että eläimet vaikuttavat meihin ja työskentelevät kanssamme lukuisissa eri rooleissa.

Apulaisprofessori Astrid Huopalainen tekee tutkimuksessaan näkyväksi sitä, miten ihmisten ja eläinten vuorovaikutukseen liittyy aina joko tietoista tai tiedostamatonta vallankäyttöä.

Niinkin arkipäiväinen ja herttainen tilanne kuin koiran ulkoilutus kertoo eriarvoisesta valta-asemasta ihmisen ja eläimen välillä – asia, jonka Huopalainen tunnistaa myös arjessaan.

”Kun ulkoilutan labradorinnoutajiani Sagaa ja Selmaa, yritän kiinnittää huomiota siihen, miten he kokevat maailman: pysähtyvät, aistivat, haistavat. Samalla se saa minutkin pysähtymään, aktivoimaan aistini eri tavalla ja pohtimaan näitä valta-asetelmia myös koirani näkökulmasta”, Huopalainen sanoo.

Hän muistuttaa, että sadat miljoonat ihmiset työskentelevät päivittäin paitsi eläinten parissa, myös yhdessä niiden kanssa. Ihmisen ja eläimen vuorovaikutuksen taloudelliset vaikutukset ovat maailmanlaajuisesti suuremmat kuin monen maan bruttokansantuote.

Ja silti, eläinten moninaiset roolit, hyvinvointi ja toimijuus ovat paitsi Huopalaisen omalla alalla organisaatiotutkimuksessa, myös koko ympäröivässä yhteiskunnassa jääneet pimentoon. Ihmisten ja eläinten välisiä valta-asetelmia ei juuri tiedosteta.

Tiedostaminen lisää empatiaa paitsi eläimiä kohtaan, myös ihmisten välillä

Suhtaudumme jopa paradoksaalisesti eri eläimiin, Huopalainen sanoo. Isot nisäkkäät saavat helposti osakseen ihailua ja kiinnostusta, toisaalta on paljon pieniä eläimiä, joita tuskin edes huomaamme.

Meillä on lemmikkimme, joiden kanssa jaamme kotimme, ja on tuotantoeläimiä, joiden olemassaoloa ei edes haluta ajatella. On poliisi- ja tullikoiria, jotka tuovat ihmisille turvaa, mutta niitäkin saatetaan kohdella väkivaltaisesti. On myös eläimiä, joita pelkäämme ja välttelemme, kuten hyönteiset tai käärmeet. Näiden kaikkien toimijuuden tunnistaminen on Huopalaisen mukaan olennaista etenkin siksi, että elämme kriisien maailmassa.

”Meillä on ilmastokriisi, luontokatokriisi ja lukuisia muita ihmisen aiheuttamia kriisejä, kuten pandemioita. Meidän pitää tunnustaa, että olemme ihan itse aiheuttaneet nämä ongelmat, kun olemme nostaneet itsemme valtapyramidin huipulle riistämällä ja hyväksikäyttämällä luontoa ja eläimiä.”

Huopalainen kokee, että ihmiskunnan ja koko planeetan selviäminen riippuu näiden näkymättömissä olevien ’toisten’ toimijuuden tunnistamisesta, ja eläinten eettisestä kohtelusta, oli kyse sitten söpöistä pörröisistä lemmikeistä tai tuotantoeläimistä.

”Valtarakenteita purkamalla voimme yksilöinä ja kuluttajina paremmin toimia monilajisen planeetan ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Asioiden tiedostaminen lisää empatiaa myös ihmisten välillä.”

Ihmisen ja eläimen vuorovaikutuksen taloudelliset vaikutukset ovat maailmanlaajuisesti suuremmat kuin monen maan bruttokansantuote.

Astrid Huopalainen
Portrait of Astrid Huopalainen.
Kuva: Jaakko Kahilaniemi

Kuka?

Astrid Huopalainen
Apulaisprofessori, Kauppakorkeakoulu sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

ääԲԱdzٲ

"Aloitin tammikuussa kiehtovassa luovuuden johtamisen roolissa, joka on jaettu johtamisen sekä taiteen ja median laitosten kesken. Uskon, että täällä syntyy erityisen kiinnostavaa monialaista tutkimusta.”

Juuri nyt

”Johdan monitieteistä PAWWS-tutkimushanketta, joka sai juuri Suomen Akatemian rahoituksen. Tutkimme eläinlääketieteilijöiden ja sosiaali- ja terveystieteilijöiden kanssa ihmisten ja eläinten välisiä, monilajisia kohtaamisia ja työsuhteita organisaatioissa, kuten esimerkiksi terapia-, kipu- ja syöpäkoiria sairaaloissa.”

Verhottua valtaa paljastamassa -artikkeli julkaistaan Aalto Magazinen numerossa 33, syyskuussa 2023.

Teksti: Tiina Forsberg
Kuvat: Jaakko Kahilaniemi

Kiinnostaako kuulla lisää? Osallistu PechaKucha-iltaan Aalto-yliopistolla 6.9.2023!

Astrid Huopalainen on yksi PechaKuchan kymmenestä puhujasta: aihe on vapaa, aikaa on tasan kuusi minuuttia ja neljäkymmentä sekuntia. Luvassa on ilta täynnä yllättäviä, inspiroivia ja viihdyttäviä puheenvuoroja.

Lue lisää | (22,50 € / 11,50 €) |

Black and white image of Undergraduate Centre indoors, Designs for a Cooler Planet logo in the right top corner.

PechaKucha-ilta Aalto-yliopistolla

Tule kuuntelemaan yllättäviä, insiroivia ja viihdyttäviä puheenvuoroja, kun kymmenen valovoimaista puhujaa kokoontuu PechaKucha-iltaan Aalto-yliopistolla 6.9.2023! Aihe on vapaa, mutta aika rajallinen: kuusi minuuttia ja neljäkymmentä sekuntia.

Tapahtumat
Designs for a Cooler Planet 2023 main visual with Events title.

Designs for a Cooler Planet 2023 – Tapahtumakalenteri

Tervetuloa tutustumaan Näkymättömään Designs for a Cooler Planet -festivaalin laajan tapahtumakirjon kautta. Tapahtumat ovat avoimia kaikille ja osa Helsinki Design Weekin virallista ohjelmaa.

Tapahtumat
Teksti ”Designs for a cooler planet” vaaleansinisellä ympyrällä, jota ympäröi vihreä hohde tummalla taustalla

Designs for a Cooler Planet

Kurkista huomiseen Aalto-yliopiston suurimmassa näyttelyssä! Avoinna 1.9.–30.10.2026.

Designs for a Cooler Planet 2023 main visual with Events title.

Designs for a Cooler Planet 2023 – Tapahtumakalenteri

Tervetuloa tutustumaan Näkymättömään Designs for a Cooler Planet -festivaalin laajan tapahtumakirjon kautta. Tapahtumat ovat avoimia kaikille ja osa Helsinki Design Weekin virallista ohjelmaa.

Tapahtumat
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Värikäs laserskannauksen tyylinen poikkileikkaus vanhasta kupolikattoisesta teollisuusrakennuksesta
Mediatiedotteet Julkaistu:

3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta

MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Pieni mutkitteleva puro, kiviä ja korkeaa ruohoa aurinkoisessa puistossa, taustalla puita ja nurmikkoa
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja

Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Timo Vuori
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tunnejännitteet jarruttavat innovaatioita

Aalto-yliopiston ja Harvardin yliopiston tutkijat tarkastelivat 15 vuoden ajan sellaisia yritysrakenteita, joissa pyritään optimoimaan sekä lyhyen aikavälin tehokkuus että pitkän aikavälin innovointi. Samalla he havainnoivat ihmisten välistä vuorovaikutusta. He havaitsivat, että vaikka rakenteellinen lähestymistapa innovoinnin lisäämiseen nähdään yleisesti yritysten kasvun polkuna, tunnejännitteet usein heikentävät innovointiponnisteluja.