Väitös: Järjestöjen ja yritysten välinen yhteiskehittäminen yleistyy
Maailma on vauraampi kuin koskaan, mutta joka yhdeksäs ihminen on edelleen aliravittu. Köyhyyden kitkeminen vaatii selvästi uusia ratkaisuja sekä liike-elämän, kansalaisyhteiskunnan ja julkisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta.
Osallistavan liiketoiminnan yhteiskehittäminen (engl. co-creation) on yksi uusista lähestymistavoista, joka herättää toivoa sekä kehitystoimijoiden että yritysten keskuudessa. Ajatuksena on, että yritykset, köyhät yhteisöt, kansalaisjärjestöt ja muut kumppanit voivat kehittää yhdessä voittoa tuottavia ja köyhyyttä vähentäviä ratkaisuja, joita yksikään toimija ei pystyisi keksimään tai toteuttamaan yksin. Kehitystaloustieteen maisteri Tytti Nahi tutkii osallistavan liiketoiminnan yhteiskehittämistä .
”Väitöstutkimukseni osoittaa, että yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteiskehittämiselle asetetaan yleisesti liiallisia odotuksia bisnes- ja kehitystavoitteiden yhdistäjänä. Yhteiskehittämistä rajoittavat valtasuhteiden eriarvoisuus, sektori- ja kulttuurierot, paradoksaaliset rooliodotukset, osaamisen rajat ja rajallinen luottamus”, Nahi toteaa.
Nahi seurasi kahden ja puolen vuoden ajan seitsemää yritys-kansalaisjärjestökumppanuutta, joiden tavoitteena oli osallistavan liiketoiminnan yhteiskehittäminen Intian tai Sri Lankan slummeissa ja kylissä.
”Yksi kumppani maksaa toisen palveluista, yhtä kiinnostavat ensisijaisesti uudet markkinat ja toista suorat hyödyt köyhimmille ihmisille, yksi on insinööri ja toinen antropologi – silloin yhteiskehittämisessä syntyy usein väärinkäsityksiä, joiden setviminen vaatisi hyvin pitkäjänteistä sitoutumista”, Nahi tiivistää.
Osaamisen jakaminen edellyttää resursseja
”Kansalaisjärjestöt voivat usein tuoda köyhillä alueilla tapahtuvaan liiketoimintaan arvokasta asiantuntemusta, yhteisökontakteja, verkostoja ja legitimiteettiä, edistäen sekä kaupallisia että yhteiskunnallisia tavoitteita”, Nahi sanoo.
”Näiden resurssien välittäminen vaatii kuitenkin paljon työtä. Löyhempi yhteistyö ja kriittinen sparraus pysyvätkin tärkeämpänä monelle yritykselle ja kansalaisjärjestölle myös tulevaisuudessa”, Nahi sanoo.
Nahin mukaan julkinen rahoitus osallistavan liiketoiminnan kehittämiseen vaikuttaa riittävältä. Tukia kannattaisi kuitenkin uudistaa niin, että kansalaisjärjestöistä tulisi yritysten kanssa yhtä keskeisiä tuensaajia.
Tytti Nahin väitöskirja ”Yritysten ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutus köyhyyden vähentämiseksi: Osallistavan liiketoiminnan yhteiskehittäminen” .
äپdz
Tytti Nahi
tytti.nahi@iki.fi
+358 40 772 4247
Lue lisää uutisia
Kasvatuskumppanuus-hanke etenee Espoossa – huoltajien ja koulujen yhteistyötä kehitetään osallistavin menetelmin
Kaksivuotisessa hankkeessa tutkitaan ja kehitetään huoltajien ja koulujen välistä yhteistyötä palvelumuotoilun keinoin.
Tekoälykumppani auttaa yksinäistä, mutta pitkä käyttö voi lisätä ahdistusta
Tekoälykumppani voi tuntua lohduttavalta, mutta pitkäaikaisella käytöllä voi olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja kykyyn toimia tosielämän ihmissuhteissa.
Luonnonvarojen kestävä käyttö -sivuaineesta saatu palaute on ollut rohkaisevaa
Sivuaineessa edistetään ”yhtenä rintamana” kestävyysteemaa koko Aallossa.