Tietotekniikan laitos
Tietotekniikka yhdistää kaikkia aloja. Aalto-yliopistossa tietotekniikan tutkimus yhdistyy tieteen käytännönläheisiin sovelluksiin.
Tutkijat tekivät läpimurron Auringon magneettikentän ymmärtämisessä
Tutkimuksessa löydettiin näyttöä pienen skaalan dynamoksi kutsutulle toimintamekanismille Auringon magneettikentässä.
Auringolla on voimakas ja aktiivinen magneettikenttä, josta voi laueta valtavia soihtupurkauksia aurinkokuntaamme. Sähkömagneettista säteilyä tuottavat purkaukset voivat Maahan osuessaan aiheuttaa laajaa vahinkoa esimerkiksi sähköverkoille, paikannusjärjestelmille ja satelliiteille. Auringon magneettikenttien tarkka syntyprosessi ja toimintamekanismi – jota kutsutaan Auringon dynamoksi – on tutkijoille kuitenkin vielä mysteeri.
Tutkijat ovat olleet jo jonkin aikaa sitä mieltä, että Auringon magneettikenttä aiheutuu suuren ja pienen skaalan dynamoiden yhteisvaikutuksesta, mutta laskennallisissa tutkimuksissa jälkimmäistä mekanismia ei kuitenkaan ole onnistuttu tähän mennessä löytämään.
Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa Aalto-yliopiston ja Max Planck -instituutin tutkijat selvittivät pienen skaalan dynamon toimintaa maailman tarkimmilla tietokonesimulaatioilla Suomessa ja Saksassa sijaitsevilla supertietokoneilla. Näiden laitteiden yhdistetty laskentateho mahdollisti läpimurron pienen skaalan dynamon mallintamisessa.
”Onnistuimme tuottamaan tähänastisesti tarkimman tietokonesimulaation olosuhteissa, jossa Auringon pienen skaalan dynamon pitäisi toimia, ja todistimme sen olemassaolon”, kertoo professori Maarit Korpi-Lagg, joka on astroinformatiikan tutkimusryhmän johtaja Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella.
”Pienen skaalan dynamon olemassaolon lisäksi osoitimme, että sen olemassaolon todennäköisyys itseasiassa kasvaa, mitä lähemmäs Auringon parametreja lähestymme.”
Aiemmissa tutkimuksissa pienen skaalan dynamon olemassaoloa Auringossa ja sen kaltaisissa tähdissä on epäilty, ja esteenä tämän ilmiön laskennalliselle todentamiselle on ollut hankala magneettinen Prandtl-luku -niminen mittari. Luku on Auringossa todella pieni, ja vaaditaan tehokkaimpien supertietokoneiden laskentatehoa, jotta ilmiö saadaan mallinnettua oikein. Korpi-Laggin tutkimusryhmä mallinsi simulaatiossaan ennenäkemättömän matalia arvoja ja pystyi osoittamaan, että pienen skaalan dynamo voi toimia myös näissä olosuhteissa.
”Tämä on valtava askel eteenpäin, kun pyrimme ymmärtämään Auringon ja muiden tähtien magneettikenttien syntymistä”, kertoo Jörn Warnecke, vanhempi tutkijatohtori Max Planck -instituutista.
”Tuloksemme ansiosta ymmärrämme yhä paremmin Auringon soihtupurkausten syntyä, joka on olennaisen tärkeää vaaralliselta avaruussäältä suojautumisessa.”
Tutkimus on hiljattain arvostetussa Nature Astronomy -julkaisussa. Tutkimusryhmän työ on jatkunut yhä pienempien magneettisten Prandtl-lukujen mallintamisen parissa hyödyntämällä Kajaanissa sijaitsevaa . Korpi-Laggin ryhmässä kehitetyt mallit mahdollistavat myös tutkimuksen suuntaamisen Auringon 11-vuotisen aktiivisuussyklin synnyttävien suuren skaalan dynamojen vuorovaikutukseen pienen skaalan dynamojen kanssa.
Matthias Rheinhardt
Uusi työkalu antaa ennakkovaroituksen Auringon aktiivisista alueista – auttaa aurinkomyrskyihin varautumisessa ja vahinkojen torjumisessa
Professori Maarit Korpi-Laggin ryhmän työkalu auttaa ennustamaan aktiivisten alueiden syntyä jo muutamaa päivää ennen kuin ne ilmestyvät Auringon pinnalle. Astroinformatiikan perustutkimusta hyödyntävä hanke sai juuri Euroopan tutkimusneuvoston tavoitellun ERC Proof of Concept -rahoituksen.
Lapsuuden harrastuksista tuli professori Maarit Korpi-Laggin työ
Lapsena Maarit Korpi-Lagg oli ujo ja syrjäänvetäytyvä tyttö, jota kiinnostivat tähdet ja koodaaminen. Nyt hän tutkii auringon aktiivisuutta, eikä se onnistuisi ilman tietotekniikkaa.
Lue lisää uutisia
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.