鶹ý

Uutiset

Toisto on koneälyn rakennuspalikka

Tekoäly voi luoda aidonnäköisiä kuvia tai opettaa robottia selviytymään uudessa ympäristössä.

Puoli vuosisataa sitten ennustettiin, että tulevaisuudessa tietokoneet ja robotit hoitavat puolestamme rutiinitehtävät ja tylsät kotityöt. Kehitys on mennyt eteenpäin, ja tietoa aiheesta on tarjolla paljon, mutta silti visio ei ole toteutunut. Miksi näin on käynyt?

Tekoälyn kehittäminen onkin ollut monimutkaisempaa kuin luulimme.

”Meiltä on kestänyt yllättävän kauan ymmärtää, miten monimutkainen maailma on”, Aalto-yliopiston tietotekniikan apulaisprofessori ja tietokonegrafiikkayhtiö NVIDIAn tutkija Jaakko Lehtinen toteaa.

Ohjelma muovaa aidonnäköiset kasvot

Lehtinen keskittyy työssään tekoälytekniikoihin, joilla tuotetaan uusia, todentuntuisia kuvia pelkästään esimerkkien avulla. Menetelmän avulla tehtävät, joihin ammattilaiselta saattoi aiemmin kulua päiviä tai viikkoja, voidaan suorittaa nyt vain muutamassa sekunnissa. Lisäksi sen ansiosta ihmisnäköä ei tarvita joissakin asioissa enää lainkaan.

”Kuvien tekeminen ilman ihmisen ohjausta ja valvontaa on yksi tekoälyn kulmakivistä”, Lehtinen sanoo.

”Algoritmi tarkastelee suurta kuvakokoelmaa, erottelee näkemästään olennaisimmat kohdat ja laatii sen pohjalta reseptin, jonka avulla se tuottaa uusia kuvia, jotka ovat saman reseptin mukaisia.”

Lehtinen on tuottanut NVIDIAn kollegojensa kanssa tekniikan avulla esimerkiksi kuvia kasvoista, joita ei ole olemassa mutta jotka näyttävät niin pelottavan aidoilta, että voisit vannoa nähneesi ne viimeksi katsomassasi elokuvassa. Tekniikoita on hyödynnetty äskettäin julkaistussa Adobe Photoshopin uudessa muotokuvatyökalussa. Sen avulla käyttäjät voivat helposti muuttaa oikeiden kasvojen katsetta, hymyä tai jopa ikää.

Toimittaja Katrina Jurvan hymyilevät kasvot on käsitelty kuvaan nykyistä vanhemmiksi. Hän on pukeutunut valkoiseen paitaan, kuvan tausta on musta.
Toimittaja Katrina Jurvan kasvot on käsitelty kuviin todellista nuoremmiksi ja vanhemmiksi. Adobe Photoshopin uudessa muotokuvatyökalussa hyödynnetään Jaakko Lehtisen ja hänen kollegojensa työn tuloksia. Kuvat: Mikko Raskinen.

Myös tosielämän älysovelluksia tarvitaan

Saavutukset kuvankäsittelyssä ovat vaikuttavia, mutta osa teknologian tarjoamista mahdollisuuksista jää sivuun, jos huomio on vain kuvien tuottamisessa tai käsittelyssä.

Lehtisen mukaan menetelmät, jotka oppivat päättelemään, millainen fyysinen maailmamme on, ovat tulevaisuudessa hyvin tärkeitä tietokonenäön ja robotiikan kehitykselle.

”Robotilla on oltava käsitys siitä, miltä erilaiset kodit ja toimistot näyttävät, jotta se pystyy suoriutumaan tehtävistään eri ympäristöissä. Kehittämiemme tekniikoiden avulla robotit voivat selviytyä monimutkaisista toiminnoista.”

Lisätietoa aiheesta saat katsomalla englanninkielisen .

Tämä artikkeli julkaistaan Aalto University Magazinen numerossa 28, joka ilmestyy toukokuussa.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Värikäs laserskannauksen tyylinen poikkileikkaus vanhasta kupolikattoisesta teollisuusrakennuksesta
Mediatiedotteet Julkaistu:

3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta

MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Pieni mutkitteleva puro, kiviä ja korkeaa ruohoa aurinkoisessa puistossa, taustalla puita ja nurmikkoa
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja

Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Timo Vuori
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tunnejännitteet jarruttavat innovaatioita

Aalto-yliopiston ja Harvardin yliopiston tutkijat tarkastelivat 15 vuoden ajan sellaisia yritysrakenteita, joissa pyritään optimoimaan sekä lyhyen aikavälin tehokkuus että pitkän aikavälin innovointi. Samalla he havainnoivat ihmisten välistä vuorovaikutusta. He havaitsivat, että vaikka rakenteellinen lähestymistapa innovoinnin lisäämiseen nähdään yleisesti yritysten kasvun polkuna, tunnejännitteet usein heikentävät innovointiponnisteluja.