Tietotekniikan laitoksen uusi professori Kari Smolander tutkii ohjelmistokehityksen käytäntöjä
Ohjelmistokehitystyön muutokseen vaikuttaa vahvasti digitalisaatio, jonka seurauksena lähes kaikki tullaan automatisoimaan.
- Ohjelmistoista on tulossa liiketoiminnan keskeisin komponentti. Aiemmin IT:tä, ohjelmistoja ja tietojärjestelmiä on pidetty lähinnä välttämättömänä kustannuksena. Nyt niistä on tulossa keskeinen lisäarvoa tuottava komponentti ydinliiketoiminnassa. Aineettomia hyödykkeitä myyvät yritykset, kuten vakuutusyhtiöt ja pankit ovat kulkeneet eturintamassa, mutta nyt sama muutos tapahtuu myös muuallakin, kuten valmistavassa teollisuudessa. Tämä vaikuttaa myös ohjelmistotyöhön ja sen organisointiin, kertoo professori Kari Smolander uudella työhuoneellaan tietotekniikantalossa.
Digitalisaation keskeinen osa, automatisointi, johtaa formalisoituihin prosesseihin, jotka voidaan helposti kopioida mihin tahansa, kuten kaikki digitaalinen informaatio. Asiakasrajapintaa ja arvoketjuja ei kuitenkaan pystytä kopioimaan.
- Digitalisaatio on systeeminen muutos sisältäen muun muassa tuotteiden ja palveluiden arvoketjujen sekä asiakassuhteiden uudelleen järjestelyn. Kyse ei ole pelkästään teknologisesta muutoksesta. Koko järjestelmä on muuttumassa toisenlaiseksi, ja Suomen menestys on siitä riippuvainen, lisää Smolander.
- Tutkimukseni keskittyy myös ohjelmistotyön sosiaalisen ulottuvuuden tutkimiseen. Tutkimukseni on pääasiassa empiiristä kenttätutkimusta. Isojen datojen hankkimisen sijaan teen havainnointia, haastatteluja ja niiden pohjalta tehtäviä johtopäätöksiä, kertoo Smolander lopuksi.
Kari Smolander valmistui maisteriksi Jyväskylän yliopistosta ja tietojenkäsittelyopista vuonna 1988. Vuonna 1992 Smolander teki lisensiaattityön metamallintamisesta, ja samassa yhteydessä hän loi MetaEdit –nimisen ohjelmistosuunnittelutyökalun. Tuote on edelleen käytössä MetaCase Consulting –yrityksessä, jota Smolander oli myös perustamassa.
Lisensiaattityön jälkeen Smolander oli noin viisi vuotta Tiedolla suunnittelemassa metsäteollisuuden kunnossapidon ja materiaalihallinnon operatiivisia järjestelmiä. Ennen ja jälkeen ohjelmistoarkkitehtuuria koskevaa väitöskirjaansa Smolander toimi yliopettajana Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Väitöskirjaansa Smolander teki vain vajaat kaksi vuotta, vuosina 2001-2003.
Lue lisää uutisia
Kasvatuskumppanuus-hanke etenee Espoossa – huoltajien ja koulujen yhteistyötä kehitetään osallistavin menetelmin
Kaksivuotisessa hankkeessa tutkitaan ja kehitetään huoltajien ja koulujen välistä yhteistyötä palvelumuotoilun keinoin.
Tekoälykumppani auttaa yksinäistä, mutta pitkä käyttö voi lisätä ahdistusta
Tekoälykumppani voi tuntua lohduttavalta, mutta pitkäaikaisella käytöllä voi olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja kykyyn toimia tosielämän ihmissuhteissa.
Positiivinen viestintä ja improvisaatio auttavat kehittämään opiskelijoiden viestintätaitoja työelämän tarpeisiin
Kauppakorkeakoulu uudisti pakollisen ensimmäisen vuoden viestintäkurssinsa.