Tekoäly tunnistaa harvinaiset sairaudet ja lastensuojeluasiakkuuden riskitekijät
Data on vauhdilla kasvava luonnonvara, jonka hyödyntämisessä tekoäly on avainasemassa.
”Tekoäly ei ole erillinen tekijä, vaan oleellinen osa kaikkien alojen kehitystä. Laadukas perustutkimus on edellytys sille, että Suomi on tekoälyssä itsenäinen edelläkävijä ja saa tarpeisiinsa ja arvoihinsa sopivaa tekoälyä”, Aalto-yliopiston vararehtori Ossi Naukkarinen korosti Aallon, Espoon kaupungin ja Tiedon tilaisuudessa, jossa pohdittiin tekoälyä parempien kansalaispalveluiden mahdollistajana erityisesti terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa.
Aallon emeritusprofessori Kimmo Kasken mukaan Suomella on kansainvälisesti etulyöntiasema.
"Meillä on käytössä ainutlaatuinen datamassa, mistä on kiittäminen muun muassa kansallista terveydenhoitojärjestelmää, biopankkia, yksilöllistä henkilötunnusta ja genettisesti erillistä populaatiota – sekä eri toimijoiden tiivistä ja avointa yhteistyötä", Tekoälyn tutkimuskeskus FCAI:n toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Kaski sanoi.
Tekoäly voi olla lääkärien oikea käsi sairauksien oireiden havaitsemisessa. Esimerkiksi diabeteksen silmänpohjassa aiheuttama retinopatia eli verkkokalvosairaus voidaan havaita kuvista, mutta niiden seulominen on kokeneellekin silmälääkärille työlästä ja kustannustehotonta. Automaattinen, koneoppimiseen perustuva retinakuvien analyysi voi olla lääkäreille suuri apu, sillä diabetekseen sairastuu arviolta joka kymmenes suomalainen. Tekoäly voi auttaa myös tunnistamaan harvinaisia sairauksia, joista kärsii noin kuusi prosenttia suomalaisista ja jotka aiheuttavat noin kymmenesosan erikoissairaanhoidon kustannuksista, sekä ohjaamaan potilaat juuri näihin sairauksiin erikoistuneiden lääkärien hoitoon.
Terveydenhoidon lisäksi tekoälystä voi olla suurta apua sosiaalipalvelujen parantamisessa. Espoossa tehdyssä kokeilussa tekoäly löysi anonyymiksi muutetusta datasta tekijöitä, jotka ennustivat lastensuojelun asiakkaaksi päätymistä. Näin sosiaalityön suunnittelijat saivat käyttöönsä arvokasta tietoa ennaltaehkäisevien palveluiden suunnitteluun ja kohdentamiseen.
Lue lisää uutisia
Unite!-yliopistojen tohtorikoulutuspaikat löytyvät nyt kaikki samasta paikasta
Unite! Catalogue for Students sisältää nyt kaikkien yhdeksän yliopiston tohtorikoulutuspaikat.
Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä
Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Opiskelijat laativat palvelusuunnitelman etänä ohjattaville sähkövoimalan kattilalaitoksille
Monitieteinen Aalto-yliopiston maisteriopiskelijoista koostuva tiimi teki yhteistyötä Sumitomo SHI FW:n (SFW) kanssa räätälöidyssä projektissa.