Tältä älytekstiilit voivat näyttää – itsepuhdistuvaa puuvillaa tai painatus, joka muuttaa väriä
Alkuperäinen artikkeli (ruotsiksi):
Alla olevan käännöksen on toteuttanut Laura Koskelo (Aalto-yliopisto) Multifunctional Materials Design -tutkimusryhmälle.
Usean vuoden ajan pohjoismaalaiset tutkijat ovat työskennelleet tehdäkseen tekstiiliteollisuudesta ympäristöä säästävämpää. Nyt valmiina ovat prototyypit puuvillakankaasta, joka puhdistaa itse itsensä ja tekstiileistä, jotka on tehty kotoperäisiä kasveja syrjäyttävistä lupiineista.
Miten tulevaisuuden vaatteista ja tekstiileistä voisi tulla ympäristöystävällisempiä, älykkäämpiä ja kestävämpiä? Tätä pohjoismainen tutkijaryhmä on pohtinut usean vuoden ajan ja lokakuussa Turussa järjestettävässä näyttelyssä esitellään tutkijoiden prototyyppejä. Väitöskirjatutkija Alicja Lawrynowicz Turun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta on ollut mukana kehittämässä kahta erilaista älytekstiiliä.
Yhdessä projekteista tutkijat ovat kehittäneet puuvillakankaan, joka puhdistaa itse itsensä ilman vettä. Tämä on mahdollista sen ansiosta, että kangas on käsitelty sinkkioksidi-mineraalilla.
Mineraali muodostaa itsepuhdistuvan kalvon ja kankaalla olevat tahrat häviävät, kun ne altistetaan päivänvalolle, tarkemmin sanoen ultraviolettivalolle. Jos tahrat katoavat itsestään, pesemisen tarve vähenee ja vaatekappale kuormittaa vähemmän luontoa.
Toisessa tutkimusprojektissa on onnistuttu kehittämään myrkytön tekstiilipainatus, joka muuttaa väriä, kun se altistetaan auringonvalolle. Tässä käytetään mineraalia nimeltä hackmaniitti, joka reagoi ultraviolettisäteilyyn. Mineraali ei ole peräisin kaivoksista, vaan se on luotu turkulaisessa laboratoriossa.
- Nyt hackmaniittiä käytetään tekstiilipainatuksissa ensimmäistä kertaa ikinä. Mineraali toimii ultraviolettisensorina ja muuttaa väriä, kun olet ollut liian kauan auringossa ja on aika suojautua. Se voi vähentää auringon aiheuttamia riskejä, sanoo Alicja Lawrynowicz.
Materiaali halutaan markkinoille
Esillä olevia prototyyppejä ei ole toistaiseksi saatavilla suuremmassa mittakaavassa. Eli mitä kaikille keksinnöille nyt sitten tapahtuu?
- Tarkoitus ei ole, että ne jäisivät laboratorioon. Toivomme, että tulevaisuudessa keksintöjämme ryhdytään käyttämään teollisuudessa, sanoo Lawrynowicz.
Tutkimus on poikkitieteellinen, eli sitä on tehty useamman tutkimusryhmän yhteistyönä ja se käynnissä myös muissa pohjoismaissa.
Lupiinista voidaan valmistaa tekstiilejä
Tanskalainen tutkimusryhmä on keskittynyt ympäristöystävälliseen värjäykseen ja on kehittänyt väriaineita suuresta määrästä paikallisten ravintoloiden jätettä, esimerkiksi avokadon ja sipulin kuoria. Avokadon kuori antaa tekstiileille kauniin keltaisen värin ja sipuli tuottaa ruskean sävyjä. Tulevaisuudessa nämä värit voisivat korvata perinteisiä, myrkyllisiä väriaineita. Samaan aikaan tutkijat Aalto-yliopistossa ovat valmistaneet tekstiilejä lupiinista, joka on Suomessa haitallinen vieraslaji.
- Tähän asti olemme peranneet lupiinia pois ojista ja pitäneet sitä ongelmana, mutta täällä tutkijat ovat luoneet kuituja ja saaneet kudottua niistä liinan, sanoo tutkimuskoordinaattori Helen Salminen Turun yliopiston materiaalitekniikan koulutuksesta.
Ruotsissa tutkijat ovat projektin puitteissa työskennelleet keksiäkseen vaihtoehtoja muovikuidulle (elastaanille), jota käytetään usein farkkukankaissa, jotta niistä saadaan joustavampia.
- Puuvilla, joka sisältää muutaman prosentin muovikuituja, on hyvin vaikeaa kierrättää. Siitä seuraa, että kangasta on vaikeaa käyttää raaka-aineena jatkoprosesseille. Sen vuoksi on tärkeää löytää uusia tapoja kutoa kangasta, jotta kangas voidaan kierrättää ja saada joustavaksi ilman muovikuituja, sanoo Alicja Lawrynowicz.
, joita tutkijaryhmä on kehittänyt 'Beyond e-Textiles' -projektin puitteissa, ovat esillä 11. lokakuuta asti Natura-kiinteistössä Turun yliopistossa.
Lue lisää uutisia
Hae mukaan Bioengineering human tissue: Design, fabrication, analysis -kurssille
Hae Unite!-yliopistoallianssin Blended Intensive Programme (BIP) -ohjelmaan, joka keskittyy ihmiskudoksen muokkaamiseen teknologian avulla. Ohjelma yhdistää verkko-opiskelun ja käytännön harjoittelun Saksassa. Aalto-opiskelijoille on tarjolla rajallinen määrä matka-apurahoja.
Positiivinen viestintä ja improvisaatio auttavat kehittämään opiskelijoiden viestintätaitoja työelämän tarpeisiin
Kauppakorkeakoulu uudisti pakollisen ensimmäisen vuoden viestintäkurssinsa.
Talotekniikka murroksessa: data, vastuullisuus ja uudet liiketoimintamallit muuttavat alaa
Talotekniikka on nopeasti kehittyvä kokonaisuus, jossa yhdistyvät energia, data, käyttäjäkokemus ja liiketoimintamallit. Vuoden 2025 Talotekniikka 2030 -visiomittaus kertoo lukuina alan kehityksestä ja muutoksen vauhdista.