Sylikkäin magneettikuvaan – tutkijat selvittivät, miten kosketus näkyy pariskuntien aivoissa
Aalto-yliopiston ja Turun PET-keskuksen tutkijat ovat kehittäneet uuden, kahden ihmisen aivoja yhtä aikaa kuvaavan menetelmän, jonka avulla voidaan tutkia sosiaalista vuorovaikutusta.
Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat mittasivat kymmenen pariskunnan aivotoimintaa. Jokainen pariskunta oli magneettikuvauslaitteessa noin 45 minuuttia, ja niiden aikana he koskettivat toistensa kasvoja. Kokeen tarkoitus oli selvittää, kuinka sosiaalinen koskettaminen aktivoi aivoja. Tulokset julkaistiin Frontiers in Psychiatry -tiedejulkaisun teemanumerossa Social Interaction in Neuropsychiatry.
”Tämä on erinomainen alku luonnollisen vuorovaikutuksen tutkimiselle. Ihminen ei pelkästään reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin vaan mukauttaa toimintaansa hetki hetkeltä sen mukaan, mitä ennakoi tapahtuvan seuraavaksi”, sanoo Aalto-yliopiston emeritaprofessori Riitta Hari.
Pariskunta yhtä aikaa magneettikuvauksessa
Tavanomaisen magneettikuvauksen (magnetic resonance imaging, MRI) avulla voidaan tutkia vain yhden ihmisen aivoja kerrallaan. Aalto-yliopistossa kehitetyssä laitteessa magneettikuvauksessa käytetyn kelan vastaanotinelementit on jaettu kahteen erilliseen kelaan. Tämä mahdollistaa kaksien aivojen samanaikaisen kuvaamisen, kun henkilöt asettautuvat kuvauslaitteeseen riittävän lähelle toisiaan. Osallistujat olivat tutkimuksen ajan magneettikuvauslaitteessa kasvot vastakkain, lähes halaten toisiaan.
Tutkijoiden ohjeesta koehenkilöt taputtelivat vuorotellen toistensa huulia. Samalla heidän aivojensa liike- ja tuntoalueet aktivoituivat.
”Sosiaalisen kanssakäymisen aikana ihmisten aivot kirjaimellisesti tahdistuvat. Tällainen toisten liikkeiden ja tunteiden mielensisäinen kopioiminen on todennäköisesti sosiaalisen kanssakäymisen perusmekanismeja. Nyt kehitetty uusi tekniikka antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia sosiaalisen vuorovaikutuksen aivomekanismien tutkimiseen”, kertoo professori Lauri Nummenmaa Turun Valtakunnallisesta PET-keskuksesta.
”Esimerkiksi keskustelun tai ongelmanratkaisun aikana ihmisten aivotoiminnat kytkeytyvät joustavasti toisiinsa. Reaaliaikaisen sosiaalisen kanssakäymisen aivoperustaa ei kuitenkaan voida ymmärtää, ellei voida mitata samanaikaisesti molempien vuorovaikutukseen osallistuvien henkilöiden aivoja”, Riitta Hari kertoo.
Tutkimusta rahoittivat Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) ja Suomen Akatemia.
äپٴDz:
Alkuperäinen julkaisu:
Riitta Hari
Professori emerita
Aalto-yliopisto
riitta.hari@aalto.fi
Lauri Nummenmaa
Professori
Turun PET-keskus
lauri.nummenmaa@utu.fi
p. 050 574 7933
Lue lisää uutisia
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.