Suomalaiset ovat etätöissä tuotteliaita ja tyytyväisiä, mutta työyhteisön fyysinen etäisyys nakertaa jaksamista – uusia työtapoja tarvitaan
Vajaa vuosi pandemia-aikaa ja etätöitä, ja valtaosa tietotyötä tekevistä suomalaisista – yli 86 prosenttia – on edelleen tyytyväisiä työntekoon etänä. Toisin kuin etukäteen pelättiin, suomalaiset ovat onnistuneet pitämään kiinni työajoista myös etätöissä ja työn ja vapaa-ajan tasapaino koetaan hyväksi.
LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist johtaa yliopistojen konsortiohanketta, jossa tutkitaan tulevaisuuden tietotyötä ja suomalaisten sopeutumista etätyömoodiin. Kokemuksia etätöistä mitattiin maaliskuussa koronapandemian alkaessa, uudelleen toukokuussa ja vielä lokakuussa 2020.
”Suomalaiset kertovat tehokkuuden jopa nousseen etätöitä tehdessä, koska erilaisia keskeytyksiä on vähemmän”, Blomqvist sanoo.
Digitaalinen vuorovaikutus ei korvaa lähikontakteja
FutuRemote-tutkimus vahvistaa monissa kahvipöytäkeskusteluissa esiin tulleen havainnon: alkuhuuman jälkeen etätyöskentelyn huonot puolet alkavat tuntua.
Tutkimuksen mukaan esimerkiksi työhön sitoutuminen laski pandemian jatkuessa. Työntekijöiden tuntema energisyys ja innostuneisuus työtehtävistä vähenivät nekin hieman touko-lokakuun välillä. Isoin ongelma on kuitenkin työyhteisöstä etääntyminen. Työyhteisön fyysisen läsnäolon puuttuminen lisäsi työkuormitusta.
"Kommunikaation laatu on keskeinen tekijä etätyön sujuvuuden kannalta, vaikka käytössä olevat välineet ovat olleet suhteellisen perinteisiä. Pääasiassa viestejä vaihdetaan sähköpostien ja etäkokousten avulla. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalista media käytetään suhteellisen vähän. Kaiken kaikkiaan useimmat kaipaavat kollegojensa tapaamista kasvokkain", sanoo Aalto-yliopiston senior advisor, työ- ja organisaatiopsykologian emeritusprofessori Matti Vartiainen.
Vielä julkaisemattomat tutkimustulokset kertovat, että erilaisten digitaalisten viestintävälineiden runsas hyödyntäminen lievensi turhautumista.
Etätyön mahdollisuuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa
Kaikkinensa suomalaisten tietotyöläisten tyytyväisyys työtilanteen ja päivittäisten askareiden suhteen lisääntyi maalis–lokakuun aikana. Näin tilanteessa, jossa 91 prosenttia työntekijöistä työskenteli etänä vähintään neljä päivää viikossa.
”Pandemia-aika on osoittanut, ettei työntekijöitä tarvitse vahtia tai holhota työpäivän aikana – he ovat etätöissäkin tuotteliaita ja pääosin tyytyväisiä”, Blomqvist sanoo.
Hänen mukaansa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on paljon mahdollisuuksia lisätä työn tuottavuutta, työhyvinvointia sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa tilanteessa, jossa etätyöstä on tullut uusi normaali.
Tutkimushanke jatkuu tällä hetkellä Business Finlandin rahoittamana Co-Creation -hankkeena. Lisäksi jo kerättyä laadullista aineistoa analysoidaan Aallon tutkijoiden toimesta toimintakäytäntöjen ja palvelujen kehittämiseksi.
Suomalaisten työntekijöiden kokemuksia etätyöhön siirtymisestä tutkittiin sähköisen kyselyn avulla. Ensimmäiseen maaliskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 5 450 henkilöä, joilla oli mahdollisuus antaa yhteystiedot jatkokyselyjen toteuttamiseksi. Toukokuussa ja lokakuussa kyselyt toistettiin, jolloin muodostui pitkittäisaineisto. Siihen kuuluvat kaikkiin kolmeen kyselyyn vastanneet 1 164 henkilöä, joista valtaosa (64%) työskenteli julkisella sektorilla. Vastaajien keski-ikä oli 47 vuotta ja heistä 77 prosenttia oli naisia. Kysely jaettiin laajasti ammattijärjestöjen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, ministeriöiden, Ylen sekä sosiaalisen median sivustojen kautta maaliskuussa 2020.
äپٴᲹ:
Matti Vartiainen, senior advisor, työ- ja organisaatiopsykologian professori (emeritus), Aalto-yliopisto, matti.vartiainen@aalto.fi, 050 555 3380
Kirsimarja Blomqvist, tietojohtamisen professori, LUT-yliopisto kirsimarja.blomqvist@lut.fi, 040 755 1693
Anu Sivunen, viestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, anu.e.sivunen@jyu.fi, 040 735 4279
Annina Ropponen, vanhempi tutkija, ղöٱlaitos annina.ropponen@ttl.fi, 043 825 1392
Thomas Olsson, tietotekniikan apulaisprofessori, Tampereen yliopisto thomas.olsson@tuni.fi, 040 849 0819
Kaisa Henttonen, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, kaisa.henttonen@uef.fi, 050 4352664
Lue lisää uutisia
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.