Âé¶¹´«Ã½

Uutiset

Seuranta- ja ennakointityö helpottaa navigoimista muuttuvassa maailmassa

PERUS-SKENE-hankkeen viimeisessä, neljännessä työpajassa käsiteltiin alue- ja yhdyskuntarakenteen ennakointi- ja seurantajärjestelmän toimintamallia.
PERUS-SKENE-hankkeen logo.

PERUS-SKENE-hankkeen neljäs työpaja järjestettiin etäyhteyksin keskiviikkona 23.3.2022 12.30-16.00. Työpajassa käsiteltiin alue- ja yhdyskuntarakenteen ennakointi- ja seurantajärjestelmän toimintamallia, joka tuo yhteen kaikkea hankkeen aikana tehtyä työtä. Hankkeen nyt loppuneen työpajasarjan jälkeen järjestetään loppuseminaari, jossa esitellään hankkeessa tehtyä työtä. Seminaari järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana loppukeväästä tai alkukesästä.

Tilaisuuden avasi hankkeenohjausryhmän jäsen Teemu Eriksson valtiovarainministeriöstä, minkä jälkeen Raine Mäntysalo Aalto-yliopistosta piti tilannekatsauksen hankkeen etenemiseen. Tämän jälkeen hankkeen tutkijat alustivat päivän teemaa. Aluksi Mikko Airikkala Aalto-yliopistosta avasi villien korttien merkitystä osana ennakointia ja hanketta, minkä jälkeen siirryttiin pohtimaan toimintamalliin sisältyvää vuorovaikutusta ja koordinoitumista Aalto-yliopiston tutkijoiden toimesta. Raine Mäntysalo käsitteli vertikaalista vuorovaikutusta valtio- ja aluetasojen välillä osana toimintamallia, minkä jälkeen Anu Castrén pohti horisontaalista koordinoitumista eri valtionhallinnon toimijoiden välillä. Tämän jälkeen SYKE:n tutkijat Santtu Karhinen ja Antti Rehunen kävivät läpi toimintamalliin kuuluvaa kestävyysarviointia sekä materiaalin visualisointia. Tilaisuuden lopuksi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Turunen ympäristöministeriöstä piti tilannekatsauksen ministeriössä valmisteilla olevasta alueidenkäytön kehityskuvatyöstä. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi erikoistutkija Ville Helminen ³§³Û°­·¡:²õ³Ùä.

Työpajassa neljä ryhmää käsitteli kukin omaa tehtäväänsä, jotka linkittyivät tapahtuman alussa kuultuihin alustuksiin. Yksi ryhmä käsitteli villien korttien roolia ja merkitystä osana ennakointia sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen ennakointi- ja seurantajärjestelmän toimintamallia. Toinen ryhmä keskittyi vuorovaikuttamisen tapoihin osana toimintamallia kolmannen ryhmän pohtiessa toimintamallin puitteissa tehtävän työn koordinoitumista valtionhallinnon toimijoiden kesken. Neljännen ryhmän tehtävänä oli miettiä kestävyysarviointia sekä materiaalin visualisointia.

Nyt loppuun saatetun työpajasarjan jälkeen vuorossa on hankkeen loppuseminaari, joka järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana loppukeväästä tai alkukesästä.

Lisätietoa hankkeesta sen internet-sivuilla.

Esiintyjien diaesitykset löytyvät alta. 

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tohtoriopintojen uusi THOPS-​työkalu julkaistu

Uusi digitaalinen THOPS-työkalu on korvannut opiskelijoiden vanhat THOPS-tehtävät MyStudies-työpöydällä ja vastuuprofessoreiden hyväksyntämenetelmän Student Success Hubissa.
Drawing of two doctoral students each holding a paper, with doctor's hats shining on their heads.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Esitarkastus- ja valmistumisaikataulut kesällä 2026

Tietoa väitöskirjan esitarkastuksesta, julkisesta väitöstilaisuudesta ja valmistumisesta tohtoriksi kesällä 2026
Henkilö valkoisessa laboratoriotakissa seisoo kirkkaassa laboratoriossa laitteiden keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kasvun avaimet: Näin energiamurros tekee öljystä tarpeettoman

Puhtaaseen energiaan siirtyminen on yhteiskunnalle yhtä suuri mullistus kuin digitalisaatio, ja Suomella on siihen monta valttikorttia, sanoo Aalto-yliopiston uutta Energiasiirtymän osaamiskeskusta vetävä professori Annukka Santasalo-Aarnio.
Ilmakuva modernista kampuksesta, punatiilirakennuksia, raitiotiekiskoja ja puita aurinkoisena päivänä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ainutlaatuinen yhteisponnistus – Aalto-yliopistolle yhteensä 9 miljoonan euron lahjoitukset energiasiirtymän vauhdittamiseen

ABB:n, Fortumin, St1:n ja Walter Ahlströmin säätiön lahjoitukset käytetään uusien professuurien perustamiseen. Samalla lahjoitukset tukevat Aalto-yliopiston energiasiirtymän osaamiskeskuksen perustamista.