Nuorten mediamaisema on yksilöllinen ja verkkoon kallellaan
Riitta Tammi selvitti väitöskirjaansa varten eri lukija- ja käyttäjäryhmien sitoutumista medianimikkeisiin, erityisesti aikakauslehtiin.
– Eri ikäryhmien henkilökohtaisten mediamaisemien välillä on huomattavia eroja suosituimpien medioiden ja genrejen välillä, ja mediamaisemat ovat myös hyvin eri kokoluokkaa, Tammi kertoo.
– Siinä missä 45–55-vuotiaat Kotilieden tai Suomen Kuvalehden lukijat seuraavat säännöllisesti useita kymmeniä nimikkeitä, jopa yli sataa, nuorilla aikuisilla henkilökohtainen mediamaisema voi jäädä pariin kymmeneen nimikkeeseen.
Vanhemmissa ikäryhmissä lukijoiden suosituimmat nimikkeet ovat usein Helsingin Sanomat, iltapäivälehtien verkkosivut tai YLEn uutiset. Tutkimukseen osallistuneilla lukiolaisilla ja nuorilla aikuisilla mieltymykset olivat yksilöllisempiä ja verkkoon kallellaan.
– Kymmenet blogit ja Youtube-kanavat, ulkomaiset keskustelu- ja uutissivustot ja televisio-ohjelmat heijastelivat osallistujien yksilöllisiä kiinnostuksen kohteita. Näissä arvostettiin esimerkiksi bloggaajan persoonallista ääntä tai nopeampaa uutisointia, Tammi selvittää.
Runsaus voi myös ahdistaa
Ihmisten arjessa mediamaiseman pirstaloituminen ja käytännössä rajaton medianimikkeiden valikoima on konkreettisesti yhteydessä medioihin sitoutumiseen. Tutkimuksessa vanhemmat osallistujat kokivat medioiden määrän ajoittain ahdistavaksi, ja he varasivat aikaa tärkeimmille nimikkeille ja karsivat vähemmän tärkeitä.
Mediasuhteen katsotaan usein kytkeytyvän sisältöön. Tammen tutkimuksessa korostuivat perheenjäsenten aikataulut ja arjen rutiinit, jotka vaikuttavat mediavalintoihin.
– Eräs lukija perui sanomalehtitilauksensa tutkimukseen kuuluvalla mediapäiväkirjajaksolla, ja oli hauska seurata kuinka hän etsi korvaajaa aamun uutistarpeeseen. Lopulta lehden korvasivat Suomen Kuvalehti ja uutissivusto. Tärkeämpää tässäkin tapauksessa oli se joka-aamuinen rutiini, eikä välttämättä se tietty lehtibrändi, Tammi painottaa.
Myös suhde aikakauslehtiin rakentuu sekä sisältöjen että käytäntöjen tasolla. Tutkimuksessa mukana olleet Tekniikan Maailma, Kotiliesi ja Suomen Kuvalehti herättivät lukijoissa positiivisia tunteita kun lehti vastasi sille annettuun tehtävään, kuten uutisten taustoittamiseen tai arkeen sopiviin resepteihin.
Uudenlaiset mediakäytännöt kuitenkin tulevat lukijan ja aikakauslehden väliin, jolloin painettu lehti saattaa jäädä kakkoseksi.
– Tekniikan Maailman lukijat etsivät verkosta samantyyppisiä sisältöjä. Ohjeita on helppo katsoa videoina Youtubesta tai vertailla elektroniikkaa keskustelufoorumeilla. Netti tarjoaa halutun sisällön silloin kun sitä tarvitaan, Tammi avaa uusien käytäntöjen vaikutusta medioiden käytössä.
³Õä¾±³Ùö²õ³Ù¾±±ô²¹¾±²õ³Ü³Ü²õ
Riitta Tammen väitöskirja Engaging with Media in the Fragmented Media Environment. Using multiple methods to discover elements of media engagement tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa torstaina 4.2.2016 klo 12, Mediakeskus Lumeen Sampo-salissa, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii Pille Pruulmann-Vengerfeldt, Associate Professor, Tarton yliopisto ja kustoksena professori Merja Salo, Aalto-yliopisto, median laitos.
Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta , tiedustelut artsbooks@aalto.fi.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Riitta Tammi
Puh. 050 355 9660
Lue lisää uutisia
Kasvatuskumppanuus-hanke etenee Espoossa – huoltajien ja koulujen yhteistyötä kehitetään osallistavin menetelmin
Kaksivuotisessa hankkeessa tutkitaan ja kehitetään huoltajien ja koulujen välistä yhteistyötä palvelumuotoilun keinoin.
Tekoälykumppani auttaa yksinäistä, mutta pitkä käyttö voi lisätä ahdistusta
Tekoälykumppani voi tuntua lohduttavalta, mutta pitkäaikaisella käytöllä voi olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja kykyyn toimia tosielämän ihmissuhteissa.
Positiivinen viestintä ja improvisaatio auttavat kehittämään opiskelijoiden viestintätaitoja työelämän tarpeisiin
Kauppakorkeakoulu uudisti pakollisen ensimmäisen vuoden viestintäkurssinsa.