Miten voimme syödä vähemmän vettä?
Aalto-yliopiston muotoilun opiskelijat ja vesitutkijat visualisoivat vesitutkimuksen kestäviä ratkaisuja Fragile Water -näyttelyssä, joka on esillä Helsinki-Vantaan lentokentällä vuonna 2019.
“Vesi on perusehto kaikelle elämälle. Voimme nähdä osan vedenkulutuksestamme juodessamme, kylpiessämme tai pyykätessämme, mutta merkittävä osuus vedenkäytöstä syntyy erilaisten hyödykkeiden tuotannossa. Jopa noin 90 prosenttia kuluttamastamme vedestä kätkeytyy siihen, mitä syömme.
Maatalous on maailmanlaajuisesti suurin makean veden käyttäjä. Viljelykasvit tarvitsevat sade- ja kasteluvettä kasvaakseen. Ruokaan sitoutunutta vettä kutsutaan virtuaalivedeksi, ja käsitteen avulla voidaan tehdä näkyväksi veden kätkeytyneet reitit ruokajärjestelmässä.
Voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon vettä syömme paitsi sillä mitä valitsemme lautaselle, myös sillä mitä jätämme sille.
Eläinperäiset tuotteet lukeutuvat eniten vettä käyttäviin tuotteisiin. Syömällä vähemmän lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita voimme pienentää huomattavasti virtuaaliveden kulutustamme.
Ruokahävikin vähentäminen on toinen tärkeä keino vedenkäytön vähentämiseen. Mitä vähemmän hävikkiä syntyy, sitä tehokkaammin ruuan tuottamiseen käytetyt resurssit hyödynnetään, jolloin suurempi joukko ihmisiä voidaan ruokkia samalla tuotantopanoksella.
Kestävän vedenkäytön kannalta on myös äärimmäisen tärkeää tutkia, missä ruoka on tuotettu. Meidän kulutustottumuksemme vaikuttavat vedenkäyttöön paikallisella tasolla mutta myös kaukana kotoa maailmanlaajuisen elintarvikekaupan kautta. Suomessa lähes puolet syömästämme vedestä on käytetty ruuantuotantoon rajojemme ulkopuolella.
Olosuhteet, kuten lämpötila ja sademäärä, viljelykasvi, tuotannon intensiteetti ja viljelymenetelmät vaikuttavat siihen, kuinka paljon vettä tuotannossa tarvitaan. Esimerkiksi keskimääräinen vesijalanjälki naudanlihalle on noin 15500 litraa ja pähkinöille noin 9000 litraa kilogrammaa kohden. Arviot kuitenkin vaihtelevat tuotannon sijainnin mukaan.
Myös ruuantuotannon vaikutukset riippuvat paikallisista olosuhteista. Jos veden niukkuudesta kärsivällä alueella tuotetaan runsaasti vettä vaativaa ruokaa, ruuantuotannolla voi olla merkittäviä vaikutuksia paikallisiin oloihin. Toisaalta, saman ruuan tuottaminen runsaiden vesivarojen alueilla ei välttämättä vaikuta merkittävästi alueen vesivaroihin.
Ruoka ja vesi kietoutuvat toisiinsa monien kytköksien kautta. Jos haluamme nauttia kestävästi tuotetusta ruuasta, on tärkeää tarkastella omia tottumuksiamme ja sitä, missä ja miten ruokamme on tuotettu.”
Tohtorikoulutettava Pekka Kinnunen
Vesi- ja ympäristötekniikka
Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimus Aalto-yliopistossa pyrkii kokonaisvaltaiseen ympäristön resurssien säästämiseen. Tutkimus on jakautunut kahteen strategisen painopistealueeseen, globaaleihin...
Näyttely esittelee vesitutkimusta kokeellisen designin keinoin
Elintärkeät makean veden varannot ovat rajallisia ja haavoittuvia monissa paikoissa maailmassa. Muotoilun opiskelijat ja vesitutkijat yhdistivät voimansa visualisoimalla vesitutkimuksen kestäviä...
Lue lisää uutisia
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä
Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi
Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.