Âé¶¹´«Ã½

Uutiset

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

Syksyllä 2025 käynnistyneessä tutkimushankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita. Niillä on merkittävä vaikutus tuotannon luotettavuuteen, laatuun ja tehokkuuteen monilla teollisuudenaloilla.
arotor adjustable stiffness test setup
Pyörivien koneiden tutkimukseen keskittyvä ARotor-laboratorio Otaniemessä.

Kolmivuotisessa tutkimushankkeessa kehitetään uuden sukupolven koneteknologioita, jotka mahdollistavat kitkattomamman, luotettavamman ja energiatehokkaamman koneiden toiminnan eri teollisuussektoreilla. BEST-hanke (Better bearing, seal and vibration technology) on saanut kahden miljoonan euron rahoituksen Business Finlandilta.

’Projektistamme tekee erityisen kiinnostavan sen poikkeuksellinen vaikuttavuus useilla teollisuudenaloilla samanaikaisesti. Kehittämiämme tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita voidaan soveltaa aina meri- ja paperiteollisuudesta elektroniikkateollisuuteen ja energian varastointiin’, kertoo projektia johtava mekatroniikan apulaisprofessori Raine Viitala Aalto-yliopistoninsinööritieteiden korkeakoulusta.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yrityskumppaneiden kanssa: mukana ovat Kongsberg Maritime, Valmet, Tiivistetekniikka, Tiivistekeskus, Rosendahl Nextrom, Vibrol, Teraloop ja Veturi-hankkeensa kautta osallistuva Wärtsilä. Tavoitteena onkin synnyttää paitsi uutta tietoa, myös konkreettisia prototyyppejä ja kaupallistettavia ratkaisuja. Uuden tekniikan avulla voidaan edistää merkittävästi esimerkiksi suomalaisen konepajateollisuuden vihreää siirtymää, digitalisaatiota ja kasvua uusien tuotteiden, lisensoinnin ja palveluinnovaatioiden kautta.

’Tiivistys, kitka ja värähtely asettavat vaatimuksia lähes kaikille mekaanisille järjestelmille. Ne näkyvät esimerkiksi koneiden korkeana energiankulutuksena, tiheänä huoltoaikatauluna ja puutteellisena suorituskykynä. Uutta tekniikaa kehittämällä voimme parantaa tuotannon tehokkuutta sekä pienentää sen ympäristövaikutuksia’, Viitala sanoo.

Esimerkiksi paperin ja kartongin valmistuksessa haasteena ovat valtavasti energiaa kuluttavat kuivausprosessit. Tulistetulla höyryllä toimiva kuivaus voisi tuoda merkittäviä energiasäästöjä, mutta ainoastaan hyvin tiivistettynä, mihin nykytekniikka ei pysty. BEST-hankkeessa tutkitaan mahdollisuutta käyttää höyrykuivaimien tiivistämiseen kaasulaakereita, joita varten kehitetään 3D-tulostuspohjaista valmistusmenetelmää.

Meriteollisuudelle puolestaan etsitään ratkaisuja moottoreiden värähtelyn vaimentamiseksi. Nykyisten vaimennusteknologioiden haastajaksi kehitetään kotimaista vaijereihin perustuvaa eristintä, jonka kilpailuvaltti on matala kustannustaso ja vähäisempi huollon tarve.

’Samasta vaimenninratkaisusta on hyötyä myös jäänmurtajissa, joissa voimansiirtokomponentit kuormittuvat esimerkiksi aluksen potkurin osuessa murrettavaan jäähän. Hankkeen ulkopuolellekin jää vielä useita sovelluskohteita’, Viitala toteaa.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tohtoriopintojen uusi THOPS-​työkalu julkaistu

Uusi digitaalinen THOPS-työkalu on korvannut opiskelijoiden vanhat THOPS-tehtävät MyStudies-työpöydällä ja vastuuprofessoreiden hyväksyntämenetelmän Student Success Hubissa.
Drawing of two doctoral students each holding a paper, with doctor's hats shining on their heads.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Esitarkastus- ja valmistumisaikataulut kesällä 2026

Tietoa väitöskirjan esitarkastuksesta, julkisesta väitöstilaisuudesta ja valmistumisesta tohtoriksi kesällä 2026
Henkilö valkoisessa laboratoriotakissa seisoo kirkkaassa laboratoriossa laitteiden keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kasvun avaimet: Näin energiamurros tekee öljystä tarpeettoman

Puhtaaseen energiaan siirtyminen on yhteiskunnalle yhtä suuri mullistus kuin digitalisaatio, ja Suomella on siihen monta valttikorttia, sanoo Aalto-yliopiston uutta Energiasiirtymän osaamiskeskusta vetävä professori Annukka Santasalo-Aarnio.
Ilmakuva modernista kampuksesta, punatiilirakennuksia, raitiotiekiskoja ja puita aurinkoisena päivänä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ainutlaatuinen yhteisponnistus – Aalto-yliopistolle yhteensä 9 miljoonan euron lahjoitukset energiasiirtymän vauhdittamiseen

ABB:n, Fortumin, St1:n ja Walter Ahlströmin säätiön lahjoitukset käytetään uusien professuurien perustamiseen. Samalla lahjoitukset tukevat Aalto-yliopiston energiasiirtymän osaamiskeskuksen perustamista.