Miljoonarahoitus uuden aivotutkimusmenetelmän kehittämiseen Aalto-yliopistossa
Professori Lauri Parkkonen on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta 1,5 miljoonan euron Starting Grant –rahoituksen ihmisaivojen toiminnan mittaamiseen uudenlaisella anturitekniikalla pään ulkopuolelta.
Toiminnallisen magneettikuvantamisen (fMRI) avulla saadaan alueellisesti tarkkaa tietoa vähintään sekuntien pituisesta aivojen aktivoitumisesta, kun taas elektro- ja magnetoenkefalografian (EEG/MEG) avulla voidaan seurata erityisesti aivokuoren lyhytkestoisia vasteita millisekunnin tarkkuudella. Kaikkia yllä mainittuja menetelmiä käytetään kajoamattomassa aivojen toiminnan tutkimisessa.
Hankkeessa on tarkoitus kehittää uudenlainen MEG-järjestelmä, jossa aivojen sähköisen toiminnan tuottamat neuromagneettiset kentät mitataan huomattavasti lähempänä pään pintaa kuin nykyisillä MEG-laitteistoilla on mahdollista.
”Olemme osoittaneet laskennallisilla malleilla, että antureiden saaminen lähes pään pinnalle paitsi helpottaa heikkojen aivosignaalien havaitsemista myös oleellisesti parantaa menetelmän paikkatarkkuutta ja siten samanaikaisten, lähekkäisten aivoaktivaatioiden erottelua. Tämä korkean resoluution MEG-järjestelmä (high-resolution MEG, HRMEG) voisikin mahdollistaa aivokuoren toiminnan seurannan pään ulkopuolelta ennennäkemättömän tarkasti”, kertoo Lauri Parkkonen.
”Voidaksemme mitata aivokuoren korkeataajuisia vasteita, joita aivot synnyttävät mm. monimutkaisten kognitiivisten tehtävien aikana mutta joita koherentisti tuottavat alueet ovat pieniä, tarvitsemme tällaisen uuden menetelmän”, hän jatkaa.
Hankkeessa tutkitaan myös transkraniaalisen magneettisimulaation (TMS) ja HRMEG-menetelmän yhdistämistä, joka mahdollistaisi aivojen sähköisen stimulaation vaikutusten seurannan aiempaa selvästi tarkemmin.
Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council ERC, Starting Grant –rahoitus myönnetään nuorelle lupaavalle tutkijalle.
äپٴᲹ:
Professori, TkT
Uutisia Lauri Parkkosesta:
Lue lisää uutisia
Kasvatuskumppanuus-hanke etenee Espoossa – huoltajien ja koulujen yhteistyötä kehitetään osallistavin menetelmin
Kaksivuotisessa hankkeessa tutkitaan ja kehitetään huoltajien ja koulujen välistä yhteistyötä palvelumuotoilun keinoin.
Tekoälykumppani auttaa yksinäistä, mutta pitkä käyttö voi lisätä ahdistusta
Tekoälykumppani voi tuntua lohduttavalta, mutta pitkäaikaisella käytöllä voi olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja kykyyn toimia tosielämän ihmissuhteissa.
Tutkijat parantavat mikrokäsittelyn saavutettavuutta
FilMBotin tarkoitus on madaltaa tarkkuustyön kynnystä koulutuksessa, tutkimuksessa ja mikrokokoonpanossa