鶹ý

Uutiset

Merkuriukseen matkaava BepiColombo ohitti Venuksen – simulaatio näyttää planeetalta karkaavat hiukkaspilvet

Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet mukana rakentamassa luotaimen mittalaitteita, joiden avulla tutkitaan muun muassa Venuksen ja Merkuriuksen avaruussäätä.

Venuksesta lähtevän pilven väri kertoo pakenevien hiukkasten tiheydestä: mitä punaisempi väri on, niin sitä enemmän alueella on pakenevia hiukkasia. Simulaatio: Aalto Virtual Planetarium

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ja Japanin avaruusjärjestön JAXA:n BepiColombo-luotain ampaisi kohti Merkuriusta lokakuussa 2018. Vaikka matkaa on jäljellä vielä viitisen vuotta, ensimmäinen merkittävä välietappi koitti jo 15. lokakuuta 2020.

”BepiColombo-luotain teki ensimmäisen Venuksen ohilentonsa klo 6.58 Suomen aikaa”, kertoo Aalto-yliopiston avaruusfysiikan professori Esa Kallio. Hän on jo 20 vuoden ajan työskennellyt luotaimen SERENA-instrumenttiryhmässä, jonka rakentama laitteisto mittaa planeettojen ilmakehästä karkaavia hiukkasia.

”Päätavoite on Merkuriuksen hiukkasten mittaus, mutta koska joudumme matkalla poikkeamaan Venuksen kautta, pääsemme testaamaan mittalaitteiden toimivuutta jo nyt. Voimme siis vertailla molempien planeettojen avaruussäätä saman matkan aikana, mikä on hieno tilaisuus”, Kallio sanoo.

Esa Kallio on myös kehittänyt yhdessä kollegoidensa kanssa virtuaalisen avaruussimulaation, jossa käyttäjä voi liikkua avaruudessa ja ihailla eri planeettoja, muun muassa Venusta.

”Venuksen ohilennossa näkyy sen ilmakehästä karkaavien hiukkasten muodostama pilvi. Yksi tutkimuksemme tavoitteista on ymmärtää eri planeettojen kaasukehiä ja niiden kehitystä – ja sitä kautta oman Maamme ilmakehää. Venus ja Maa ovat naapuriplaneettoja, ja niitä verrataankin usein keskenään. Venus on planeetoista kuumin, todellinen pätsi. Hiilidioksidia on siellä suunnilleen saman verran kuin Maassa, mutta se on maaperän sijaan melkein kokonaan ilmakehässä – ja sitä tilannetta emme Maahan halua.”

Aallossa kehitetty kolmiulotteinen malli, jossa aurinkotuulen vaikutuksesta Venuksesta pakenevat hapen ionit on kuvattu punaisilla pisteillä
Aurinkotuulen vaikutuksesta Venuksesta pakenevat hapen ionit on kuvattu punaisilla pisteillä. BepiColombo lentää niin läheltä Venusta, että tutkijat voivat mitata happea ja muita Venuksesta pakenevia kaasuja. Kuva: Riku Järvinen / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston yliopistotutkija Riku Järvinen on mukana luotaimen suomalaisvetoisessa SIXS-instrumenttiryhmässä, joka mittaa Auringon korkeaenergiaisia hiukkasia ja röntgensäteilyä. Mittaukset auttavat muun muassa päättelemään, miten alkuaineet ovat Merkuriuksessa jakautuneet.

BepiColombo koostuu kahdesta erillisestä luotaimesta, jotka asettuvat omille radoilleen Merkuriukseen saapumisen jälkeen. Luotaimissa on yhteensä 17 tutkimusinstrumenttia.

Haluatko lentää Venuksen ohi omalla kotisohvalla? Voit ladata Aalto Virtual Planetarium-sovelluksen osoitteesta (käyttö vaatii VR-lasit).

äپٴᲹ:

Professori Esa Kallio
puh. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi

Yliopistotutkija Riku Järvinen
puh. 050 357 4779
riku.jarvinen@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hahmo istuu ruudun edessä, pikselihymy ja sydänpuhekuplat leijuvat heidän välissään
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoälykumppani auttaa yksinäistä, mutta pitkä käyttö voi lisätä ahdistusta

Tekoälykumppani voi tuntua lohduttavalta, mutta pitkäaikaisella käytöllä voi olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja kykyyn toimia tosielämän ihmissuhteissa.
Yleensä valitaan yksi analyysipolku, mutta on muitakin mahdollisuuksia. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä

Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Vanha vaalea rakennus vierekkäin modernin beigen toimistotalon ja ruosteenruskean veistoksen kanssa
Nimitykset, ۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:
Iris Seitz
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Iris Seitz palkittiin uran alkuvaiheen poikkeuksellisista saavutuksista

Professori Mauri Kostiaisen entinen tohtoriopiskelija, tohtori Iris Seitz, on palkittu vuoden 2026 Robert Dirks Molecular Programming Prize -palkinnolla työstään, joka koskee ohjelmoitavia proteiinirakenteita nukleiinihappo-origamin avulla.