Koneoppimisen apulaisprofessori Arno Solin valittiin Nuorten Tiedeakatemian jäseneksi
ܲ Arno Solin sai kesäkuussa sähköpostiinsa kutsun , hän ei aikaillut vastata myöntävästi. ”Se on iso kunnia. Ei ollut vaihtoehtoa, että olisin kieltäytynyt.”
Suomalainen Tiedeakatemia perusti Nuorten Tiedeakatemian vuonna 2017 Emil Aaltosen säätiön rahoituksella. Monitieteinen akatemia pyrkii vahvistamaan tieteen asemaa yhteiskunnassa. Jäseneksi valitaan tieteellisen uransa alussa olevia lupauksia eri yliopistoista ja aloilta. Kausi kestää neljä vuotta ja jäsenet valitaan kutsumenettelyllä.
Nuorten tiedeakatemian arvoista Soliniin vetoavat erityisesti monitieteellisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Koneoppimista tutkiva Solin on osallistunut aktiivisesti tekoälyn julkiseen keskusteluun.
Solinista monitieteellisyys on tärkeää, koska tiedeyhteisössä syntyy helposti oman tutkimusalan kuplia. Solin on huomannut ilmiön jopa oman laitoksensa sisällä, vaikka kaikki tutkivat tietotekniikkaa.
”Me tiedeihmiset tykkäämme usein hengailla niiden kanssa, jotka tekevät samanlaista tutkimusta.”
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi yliopiston perustehtävistä. Solinista tapoja on monia: voi keskustella Twitterissä tai kirjoittaa vieraskynän lehteen. Monitieteellisyys on hänestä erityisen isossa osassa, kun ratkotaan yhteiskunnallisia ongelmia.
”Kun otetaan kantaa ajankohtaisiin asioihin, onhan siinä enemmän muskeleita, kun on asiantuntemusta monelta eri alalta”, hän sanoo.
Apulaisprofessoria kiinnostaa myös Nuorten Tiedeakatemian Tutkija tavattavissa -ohjelma, joka välittää eri alojen tutkijoita puhumaan kouluihin.
Syyskuussa on luvassa toinenkin uusi pesti, kun Solin aloittaa Suomen Akatemian akatemiatutkijana tutkimaan, miten koneoppimismalleista saataisiin luotettavampia ja nopeampia.
Lue lisää uutisia
Professori Pauliina Ilmonen: Lukiossa opetellaan paljon matemaattisten ohjelmien käyttöä, joka on pois perusasioista
Aalto-yliopiston tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen astuu kesäkuun alussa Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun dekaanin saappaisiin. Ja juuri perusasioita hän haluaa painottaa myös matematiikan opiskelussa.
3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta
MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.