Kestävällä rakentamisella saatiin toimiva ja viihtyisä Kauppakorkeakoulu
Uutista on päivitetty helmikuussa 2026.
Kauppakorkeakoulun rakennus Otaniemessä osoitteessa Ekonominaukio 1 on rakennettu LEED-ympäristösertifikaatin (Leadership in Energy and Environmental Design) vaatimusten mukaan. LEED-luokitus on maailman käytetyin globaali rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä, jonka avulla pyritään vähentämään rakentamisen ja kiinteistöjen käytön aikaista ympäristökuormitusta. Sertifikaatin kriteereihin kuuluvat muun muassa energiankulutuksen vähentäminen, tehokas vedenkäyttö, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, sisäilman laadunparannus ja kohteen sijainti.
Maalämpöä ja aurinkosähköä kerätään tehokkaasti
Kauppakorkeakoulun lämmityksestä noin 80 % ja jäähdytyksestä jopa 95 % tuotetaan geotermisellä energialla eli maalämmöllä. Kauppakorkeakoulun alle on kaivettu 74 maalämpökaivoa, jotka ulottuvat 300 metrin syvyyteen. Maalämpö on uusiutuvaa maahan varastoitunutta auringon energiaa, jota saadaan kallioperästä ja maan pintakerroksesta. Toisena, maalämpöä tukevana lämmitysmuotona toimii kaukolämpö, joka hankitaan Fortumilta laskennallisesti nollapäästöisenä lämpötuotteena . Jäähdytyksen osalta loppuosa tuotetaan sähköllä. Osa rakennuksen valaistuksesta toimii liiketunnistimilla varustetuilla led-valoilla.
Kauppakorkeakoulun katolla on 156 aurinkopaneelia ja Väreen katolla liki 600 aurinkopaneelia. Näillä tuotetaan Kauppakorkeakoulussa 35 MWh ja Väreessä 140 MWh aurinkosähköä vuodessa.
”Sähkölämmitteisen omakotitalon (120 m2) keskimääräinen sähköenergiankulutus on Vattenfallin mukaan noin 18 500 kWh/vuosi. Näin ollen Kauppakorkeakoulun ja Väreen yhteenlasketulla aurinkoenergiamäärällä (175 000 kWh) voisi hoitaa 9,5 omakotitalon vuosittaisen sähköenergian tarpeen”, havainnollistaa Kauppakorkeakoulun rakennusprojektin projektipäällikkönä toiminut Kauppakorkeakoulun kehityspäällikkö Perttu Kähäri.
Myös muita ympäristöystävällisiä valintoja
LEED-ympäristösertifikaatin mukaisesti Kauppakorkeakoulussa on satsattu myös sisäilman laatuun, ergonomiaan ja akustiikkaan. Sisustus- ja rakennusmateriaalit ovat kestäviä ja myrkyttömiä, puhdistuksessa ei käytetä kemikaaleja ja huonekalujen tekstiilit ovat allergia- ja astmaliiton hyväksymiä.
Kauppakorkeakoulun sijainti on hyvin keskeinen Otaniemen kampuksella. Matkaa Kauppakorkeakoululta Aalto-yliopiston metroasemalle on vain 100 metriä. Kun pikaratikka aloitti liikennöinnin lokakuussa 2023, julkisen liikenteen yhteydet paranivat entisestään. Pikaratikka on pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteen keskeinen linja. Sen reitti Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen on 25 km pitkä ja reitin varrella on 34 pysäkkiä.
”Kauppakorkeakoulussa kannustetaan myös aktiiviseen työmatkaliikkumiseen ja esimerkiksi polkupyörien säilytykseen on tarjolla tilava, lukittu varasto katutasossa. Myös muita runkolukittavia pyörätelineitä on kampuksella runsaasti”, Perttu Kähäri kertoo.
***
Kauppakorkeakoulun uudisrakennus valmistui joulukuussa 2018 ja seuraavan vuoden helmikuussa Kauppakorkeakoulun henkilöstö muutti tiloihin. Samalla myös Aallon kauppatieteiden maisteri- ja tohtorinkoulutus alkoi uudessa rakennuksessa. Kandidaattitason opiskelu jatkui Kandidaattikeskuksessa (Otakaari 1), jonne se oli siirretty Töölöstä jo syksystä 2015 alkaen.
Kauppakorkeakoulun rakennus on osa isompaa rakennuskokonaisuutta, jonka kaksi muuta osaa ovat Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rakennus nimeltään Väre ja kauppakeskus A Bloc. Korttelin on suunnitellut Aallon alumneista koostuva Verstas Arkkitehdit pääsuunnittelijanaan Jussi Palva.
Kauppakorkeakoulu
Teemme työtä paremman liiketoiminnan ja yhteiskunnan puolesta.
Lue lisää uutisia
Teemakuukausi kannustaa liikkumaan kestävästi
Toukokuussa Otaniemessä on tarjolla monenlaisia tapahtumia ja tempauksia muistuttamaan kestävistä valinnoista liikkumisessa.
Kampusvisio vuodelle 2050 päivitetään tänä vuonna
Millainen on tulevaisuuden kampus? Kampusvisio ohjaa yliopiston kampuksen pitkän aikavälin kehittämistä.
Kira Vesikko edistää neuromoninaisuuden huomioivia kokouskäytäntöjä
100 sanaa -sarjassa Sähkötekniikan korkeakoulun viestinnän asiantuntija kertoo, miten hän edistää yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta työssään.