Entä jos Kansallismuseoon pääsisi kotisohvalta - vaikka lentävällä matolla?
Kun Suomi maaliskuun puolivälissä siirtyi poikkeustilaan, kulttuurilaitokset teattereista konserttisaleihin ja museoihin sulkivat ovensa.
Onneksi sen ei tarvitse tarkoittaa kulttuurista luopumista.
Suomen kansallismuseon verkossa ja YouTubessa voi nyt ihailla 3D-virtualisointeja Aleksanteri I:n valtaistuimesta hurmaavaan rokokoopukuun ja lähes 200 vuotta vanhaan savupirttiin. Monet kohteista ovat äärimmäisen herkkiä tai huonokuntoisia ja siksi yleensä lukkojen takana, perinteisten museokäyntien ulottumattomissa.
3D-virtualisoinnit ovat Mittauksen ja mallinnuksen instituutin MeMon taidonnäytteitä.
”Halusimme pilotoida viimeisimmän 3D-tekniikan soveltuvuutta museokohteessa ja siirsimme tutkimuksesta syntyvää osaamista museon hyödynnettäväksi. Yhteisenä motiivina oli museon tarjonnan digiaikaistaminen”, sanoo Aalto-yliopiston professori Hannu Hyyppä.
MeMo on Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen yhteisinstituutti. Se on liikkuvassa laserkeilauksessa maailman ykkönen, ja sen 3D-studio on maailman kärkeä.
MeMon 3D-virtualisoinnit syntyvät laserkeilauksen ja fotogrammetrisen valokuvauksen yhdistelmällä. Laserkeilauksessa mittaushavainnoista muodostuu kohteen geometriaa kuvaava pistepilvi, johon voidaan yhdistää väriarvot valokuvilta.
”Näin saadaan tarkka malli, jonka 3D-artistimme sitten viimeistelevät”, Hannu Hyyppä selittää.
Osa laajempaa 3D-kulttuurihanketta
Esineiden lisäksi kävijä pääsee myös lipumaan Kansallismuseon yllä lentävän maton kyydissä ja näkemään, miltä komean tornin normaalisti kävijöiltä suljetut portaikot ja kerrokset näyttävät.
Mallinnukset ovat osa laajempaa 3D-kulttuurihanketta, jossa Kansallismuseo oli yksi MeMo-instituutin kumppani. Äskettäin päättyneen hankkeen tavoitteena oli rakentaa kulttuurialalle 3D- ja virtuaaliteknologioiden kokeilualusta. Vuosien varrella MeMon osaajat ovat muun muassa luoneet Svenska Ylen kanssa Helsingin Juhlaviikoille Lapinlahden sairaalaan sijoittuvan maailman ensimmäisen virtuaalikuunnelman, rikastuttaneet taidenäyttelyitä ja teatteria lisätyllä todellisuudella ja olleet aktiivisesti mukana lasten taidefestivaali Kutituksessa.
Viime vuonna MeMo palkittiin ensimmäistä kertaa myönnetyllä Kansallisella avoimen tieteen palkinnolla. Palkinto tuli muun muassa tutkimuksen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämisestä, tutkimustyön tulosten avoimuudesta ja tieteen paketoimisesta yhteiskunnan tarpeita palvelevaan muotoon. Lisäksi ryhmää kiiteltiin suuren yleisön tavoittamisesta erilaisten näyttelyiden ja tapahtumien avulla.
”Yksi virtuaalisten kulttuurikokemusten eduista on riippumattomuus ajasta ja paikasta – kiinnostavan näyttelyn nähdäkseen ei tarvitse ajaa 500 kilometrin matkaa, vaan teoksia voi ihailla omalta kotisohvalta. Uskomme vahvasti, että tämä merkitsee myös kulttuurin kokonaiskulutuksen kasvua”, sanoo tiedetuottaja Marika Ahlavuo.
Tämä juttu on ensimmäinen osa sarjaa, joka esittelee 3D-teknologian kulttuurille avaamia mahdollisuuksia. Seuraa Aallon verkkosivuja ja somea – seuraava osa luvassa kesän korvilla!
äپٴᲹ:
Tiedetuottaja, Master of Culture and Arts, Marika Ahlavuo
Mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos
p. 050 512 2509
marika.ahlavuo@aalto.fi
3D-studiomanageri, TkL Matti Kurkela
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, 3D-studio, rakennetun ympäristön laitos
matti.kurkela@aalto.fi
Professori Hannu Hyyppä
Mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos
hannu.hyyppa@aalto.fi
Yleisötyöpäällikkö Hanna Forssell
Kansallismuseo
hanna.forssell@kansallismuseo.fi
Lue myös:
Kun kulttuurikohde tuhoutuu, 3D-digiarkisto auttaa jälleenrakentamisessa
Lue lisää uutisia
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä
Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi
Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.