Eero Kontturi: Tutkijalle on tärkeintä taito sekä halu lukea ja kirjoittaa
Professori Eero Kontturi, mitä tutkit ja miksi?
Tutkin kasvipohjaisten materiaalien rakennetta, käyttäytymistä ja ominaisuuksia. Kasvipohjaisten materiaalien käyttö on suositeltavaa synteettisten, kuten öljypohjaisten, ratkaisujen sijaan. Olen erikoistunut etenkin selluloosan tutkimukseen. Selluloosa on rakenneosa, joka antaa kasville sen lujuuden. Lujuusominaisuuksia hyödynnetään esimerkiksi paperissa ja tekstiileissä, mutta minua kiinnostaa perustutkimus selluloosan rajapintaominaisuuksista: miten se käyttäytyy veden kanssa, miksi se reagoi niin huonosti, mitä uusia tapoja löytyy sen pinnan muokkaamiseksi. Etenkin selluloosan ominaisuudet luonnollisessa ympäristössä eli itse kasvissa ovat tärkeitä. Näiden tietojen avulla voidaan tulevaisuudessa kehittää uusia materiaaleja.
Miten sinusta tuli tutkija?
Huomasin väitöskirjaa tehdessäni, että voin rentoutua omalla ajallani lukemalla tieteellisiä artikkeleita. Myös työn ja vapaa-ajan saumattomuus on houkuttelevaa. Minulle olisi kammotus mennä aamulla ö ja palata loppuiltapäivästä kotiin viettämään vapaa-aikaa. Kokisin, että elämäni menisi pilalle tällaisessa ristipaineessa. Olen myös tutkijavanhemmiltani saanut esimerkin tällaiseen elämäntyyliin.
Mitkä ovat urasi kohokohtia?
Ehkä parhaimpia ovat olleet lukuisat ulkomaan kokemukset, jotka tutkijanura on mahdollistanut. Tämä on klisee, mutta ulkomailla työskentelystä on hirvittävästi hyötyä: näkee erilaisia toimintatapoja, näkemykset laajenevat, ja sekä opetukseen että tutkimukseen saa uusia ideoita, kun työskentelee erilaisten ihmisten kanssa. Olen saanut työskennellä ja asua ympäri Eurooppaa – Lontoossa, Pariisissa, Wienissä – ja voinut tarjota saman kokemuksen myös perheelleni. Ystäväpiirini on täysin kansainvälinen.
Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?
Uteliaisuus, sitkeys, korkea työmoraali – nämä kaikki ovat itsestäänselvyyksiä. Haluaisin nostaa esille taidon sekä halun lukea ja kirjoittaa. Monilla on kuva luonnontieteiden tukijoista laboratoriossa puurtavina propellipäinä, mutta kaikki tieteellinen toiminta realisoituu viime kädessä tieteellisinä julkaisuina. Tutkijan pitää jaksaa kahlata läpi tuhansia julkaisuja ammattitaidon ja näkemyksen saavuttamiseksi. Korkean profiilin lehtiin täytyy kyetä tiivistämään tekstiä sujuvasti ja ymmärrettävästi. Tästä syystä todella korkean tason tutkijat ovatkin yleensä kirjallisesti varsin sivistynyttä porukkaa.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Toivon, että saan jatkaa kuten tähänkin asti; että tutkimus ja opettaminen pysyvät ennen kaikkea hauskana toimintana. Käytännössä toivon, että rahoituksen hakeminen ja byrokraattinen työ eivät veisi liikaa aikaa tutkimukselta ja opetukselta.
Lue lisää uutisia
Sijoittamisesta on tullut suomalaisten arkea – tutkimus murtaa myytin säästötilikansasta
Professori Samuli Knüpfer selvitti suomalaisten osake- ja rahastosijoittamista. Sijoittaminen on Suomessa Ruotsin jälkeen toiseksi yleisintä.
Vuono-elokuvalle Kultainen palmu Cannesissa – mukana joukko suomalaistekijöitä
Elokuvan yhteistuottajana on elokuvayhtiö Aamun Jussi Rantamäki, ja elokuvalla on myös suomalainen puku- ja äänisuunnittelija.
Näytös/Näyttely26 muuttaa Helsingin Lasipalatsikorttelin muodin ja tekstiiliosaamisen polttopisteeksi
Tapahtumakokonaisuus esittelee Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen kokonaisvaltaista osaamista, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (MA Major in Fashion and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä.