鶹ý

Uutiset

Aalto-yliopiston sijoitustoiminnalla rahoitetaan tänä vuonna tutkimusta ja opetusta 28 miljoonalla eurolla

Aalto-yliopiston pitkäjänteiseen kehittämiseen annetut lahjoitukset kartuttavat yliopiston sijoitusvarallisuutta. Parhaillaan käynnissä olevan valtion vastinrahakampanjan tuomat vastinrahat lisäävät vaikuttavuutta entisestään.
Students doing research
Kuva: Unto Rautio

Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Aalto-yliopiston sijoitustoiminnan tuotto oli 10,9 %. Kesäkuun 2021 lopussa keskimääräinen vuosituotto sijoitustoiminnan alusta lukien oli 5,7 %. Sijoitussalkun markkina-arvo kesäkuun lopussa oli 1 293 miljoonaa euroa.

Aalto-yliopiston sijoitussalkun tuotosta käytetään vuoden 2021 aikana 28 miljoonaa euroa yliopiston toiminnan rahoittamiseen. Tämä kattaa osittain opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusleikkaukset viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Nämä leikkaukset ovat pienentäneet yliopiston valtionrahoitusta vuositasolla noin 50 miljoonaa euroa verrattaessa vuoden 2021 rahoitusta vuoden 2011 rahoitukseen.

”Tutkimuksessa ja opetuksessa 28 miljoonalla eurolla on merkittävä vaikuttavuus. Summa vastaa kahdeksaa prosenttia koko yliopiston toiminnan vuosibudjetista. Sillä voitaisiin kustantaa esimerkiksi 164 professorin toiminta vuodessa, 176 tohtorintutkintoa tai 1330 tieteellistä julkaisua”,sanoo talousjohtaja Marianna Bom.

Lahjoitusvaroja käytetään sekä yliopiston pitkäaikaiseen kehittämiseen että välittömän toiminnan tarpeisiin. Lahjoituksen voi halutessaan myös kohdentaa, esimerkiksi tiettyyn tieteenalaan tai professuuriin.

Valtio lisäpääomittaa yliopistoja vastinrahalla

Kaikki Aalto-yliopistolle yleisesti osoitetut lahjoitukset ovat vastinrahakelpoisia riippumatta lahjoituksen koosta. Koulutusalalle kohdennetun lahjoituksen on oltava vähintään 10 000 euroa, jotta voimme hakea sille valtion vastinrahaa. Vastinrahalla Suomen valtio lisäpääomittaa yliopistoja niiden keräämien yksityisten lahjoitusten suhteessa.

Aalto-yliopistolle lahjoitetut varat voivat olla pääomittavia tai tulouttavia. Pääomittavat lahjoitukset ja valtion vastinraha kartuttavat yliopiston sijoitusvarallisuutta.

”Pääomittavien rahastojen tuotto käytetään yliopiston pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tuotoista käytetään opetukseen ja tutkimukseen vain reaalituotto, jolloin lahjoitusten arvo säilyy yli ajan”, kertoo Bom.

Tulouttavien rahastojen varat käytetään yliopiston lyhyen aikavälin tarpeisiin lahjoittajien kanssa sovitulla tavalla. Hybridirahastojen lahjoitukset ja niistä kertynyt tuotto käytetään rahoittamaan professuureja pitkän mutta rajallisen ajan. Lahjoituksella voidaan esimerkiksi perustaa 20-vuotinen tenure track -professuuri.

”Pyrimme jatkuvasti kehittämään erilaisia mahdollisuuksia, joilla lahjoittajat pääsevät osallistumaan yliopiston kehittämiseen. Tänä vuonna avautuu mahdollisuus lahjoittaa yliopistolle säännöllisesti esimerkiksi kuukausittain, minkä uskomme kiinnostavan alumneja ja muita Aallon ystäviä”, kertoo kumppanuuksista ja yritysyhteistyöstä vastaava johtaja Teppo Heiskanen.

äپٴDz:

Marianna Bom

Marianna Bom

Talousjohtaja
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Alakoululaiset istuvat puupulpeteissa valoisassa luokassa ja katsovat kohti opettajaa.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kasvatuskumppanuus-hanke etenee Espoossa – huoltajien ja koulujen yhteistyötä kehitetään osallistavin menetelmin

Kaksivuotisessa hankkeessa tutkitaan ja kehitetään huoltajien ja koulujen välistä yhteistyötä palvelumuotoilun keinoin.
Kolme ihmistä katsoo jotain kannettavan tietokoneen näytöltä hymyillen.
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Täydennä osaamistasi maksuttomasti kesän FITech-kursseilla

Kesällä 2026 FITechin tarjonnasta löytyy monipuolinen kattaus kursseja liittyen kestävyyteen, kyberturvallisuuteen ja tulevaisuuden teknologioihin. Haku kesäkursseille alkaa 14.4.2026.
kestävällä tiellä
Kampus, ۳ٱ𾱲ٲö, Yliopisto Julkaistu:

Teemakuukausi kannustaa liikkumaan kestävästi

Toukokuussa Otaniemessä on tarjolla monenlaisia tapahtumia ja tempauksia muistuttamaan kestävistä valinnoista liikkumisessa.
Vasemmalla värikäs 100 sanaa -sarjan tausta. Oikealla muotokuva, Kira Vesikko.
Yliopisto Julkaistu:

Kira Vesikko edistää neuromoninaisuuden huomioivia kokouskäytäntöjä

100 sanaa -sarjassa Sähkötekniikan korkeakoulun asiantuntija kertoo, miten hän edistää yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta työssään.