Väitös: Järjestöjen ja yritysten välinen yhteiskehittäminen yleistyy
Kansalaisjärjestöillä on paljon annettavaa kehitysmaissa toimiville yrityksille. Yhteiskehittämistä kuitenkin rajoittavat epäsuhtainen valta-asetelma ja erilaiset päämäärät, osoittaa Tytti Nahin väitöstutkimus.
Miltä tulevaisuuden soittimet näyttävät?
Suomen Akatemian viisivuotinen apuraha antaa Koray Tahiroğlulle ja hänen tutkimusryhmälleen mahdollisuuden tutkia yhteyksiämme digitaaliseen musiikkiin.
Väitös vesi- ja ympäristötekniikan alalta, Antonina Kruglova, M.Sc.
Väitöskirjan nimi on Biological removal of emerging micropollutants in nitrifying activated sludge at low temperatures.
Tulevaisuuden risteilijä: sama koko, viidennes enemmän matkustajia
Opiskelijoiden suunnittelemat tulevaisuuden laivakonseptit saivat teollisuudelta innostuneen vastaanoton.
Loistoristeilijä ei synny ilman tutkimusta
Laivanrakentaja Sisko Hellgren selvitti väitöskirjassaan, miten risteilijä valmistuu aikaa ja kustannuksia säästäen, mutta laadusta tinkimättä.
Tutkimusallianssi tukemaan yrityksiä automatisoituvan liikenteen ja logistiikan aloilla
Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta autonomisen liikenteen ja logistiikan osaamisen ja ketterän kehittämisen johtavaksi maaksi.
Uudenlaista yhteiskunnallista vaikuttamista Kysy tutkijalta! -viikolla
Viisitoista tutkijaa tarjosi digialan osaamistaan tunnin ilmaisten Skype-keskustelujen muodossa.
Läpimurto ligniinitutkimuksessa: pallomaiset partikkelit moninkertaistivat entsyymien tehokkuuden
Selluteollisuuden sivuvirtana syntyvällä ligniinillä voidaan korvata fossiilisia materiaaleja.
Väitös: Henkilökohtainen kirje auttoi eläkeläisiä hakemaan heille kuuluvaa sosiaalietuutta
Kotitaloudet, jotka saivat henkilökohtaisen kirjeen takuueläkkeestä, hakivat etuutta nopeammin ja puolet todennäköisemmin kuin kotitaloudet, jotka olivat julkisen viestinnän varassa.
Entä jos tulevaisuuden tekstiilit kasvavatkin Suomen metsissä?
Selluloosasta kehrätty Ioncell on vahvoilla, kun puuvillalle ja polyesterille etsitään kestäviä vaihtoehtoja. Suomelle se merkitsee miljardien eurojen mahdollisuuksia.
Metsähovin radioteleskoopille uusi kupu
Kupu suojaa radioteleskooppia lumelta, sateelta, tuulelta ja auringolta.
”Haastepohjainen oppiminen nousi uudelle tasolle.”
PBL East Africa -hanke on tuonut uusia opetusmuotoja itäafrikkalaisiin kumppaniyliopistoihin.
Arvometallit kiertotalouden piiriin
Miten saada akkujen arvoaineet talteen? Millä korvata vismutti, telluuri ja moni muu harvinaisuus? Näitä selvitetään CloseLoop-hankkeessa.
Tulta päin yhteistyön keinoin
Olemme kestävän kehityksen perimmäisten kysymysten äärellä myös liiketoiminnan tutkimuksessa, sanoo professori Minna Halme.
Entä jos maailman karja popsisi suomalaista puuta?
Uusi valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Se voi terästää rehua, keventää pullaa ja jopa ehkäistä tuotantoeläinten sairauksia.
Hanat kiinni
Maailman vesikriisit uhkaavat ruoantuotantoa, ajavat ihmisiä kodeistaan ja johtavat sotiin. Yhtä ratkaisua vesipulaan ei ole. Monia kylläkin.
Tähtitieteilijät loivat maapalloa suuremman teleskoopin – mustan aukon synnyttämien plasmasuihkujen rakenne kuvattiin huipputarkasti
Maata kiertävän radioteleskoopin havainnot ovat resoluutioltaan tarkimpia tähtitieteen historiassa; aivan kuin Kuusta voitaisiin katsella Maan pinnalla olevaa biljardipalloa.
Lux Helsingistä Euroopan kestävin valotaidefestivaali vuoteen 2020 mennessä?
Opiskelijaprojektin tuloksena syntyi kestävän kehityksen mittaustyökalu ja yhteistyöalusta.
Aalto-yliopisto allekirjoitti kestävän kehityksen tavoitteiden sitoumuksen
Allekirjoituksella Aalto sitoutuu ensimmäisenä yliopistona Suomessa edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita toiminnassaan.
Tutkijat suunnittelemassa paikallisrahaa Helsinkiin
Tutkija Maria Joutsenvirta ja professori Pekka Nikander haluavat valjastaa digitaalisen valuutan hyvinvoinnin välineeksi.