�鶹��ý

Kauppakorkeakoulu ja tekniikan alan korkeakoulut

Ruotsin kieli, 2 op:

• Toisen kotimaisen kielen kokeet:  (1 op) ja  (1 op), jotka suoritetaan perustason kurssien (LC-5003 tai LC-5004) yhteydessä. Tapauksissa, joissa opiskelijalla on erityistä ruotsin kielen perehtyneisyyttä voi kokeet tehdä suoraan tenttimällä (katso ilmoittautumisohje ja lisätiedot Sisun kurssikuvauksesta).
• Ruotsin kielen tyydyttävää tai hyvää kirjallista taitoa osoittava valtionhallinnon kielitutkinto täydennettynä kielikeskuksessa suoritetulla suullisella kokeella.

Suomen kieli, 2 op:

• Toisen kotimaisen kielen kokeet  (1 op) ja  (1 op). Lisätietoa kokeista .
• Suomen kielen tyydyttävää tai hyvää kirjallista taitoa osoittava valtionhallinnon kielitutkinto täydennettynä kielikeskuksessa suoritetulla suullisella kokeella.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Ruotsin kieli, 3 op

• Toisen kotimaisen kielen ruotsin kirjallinen koe   (2 op) ja suullinen koe  (1 op), jotka suoritetaan perustason kurssien (LC-5003 tai LC-5004) yhteydessä. Tapauksissa, joissa opiskelijalla on erityistä ruotsin kielen perehtyneisyyttä, voi kokeet tehdä suoraan tenttimällä (katso ilmoittautumisohje ja lisätiedot Sisun kurssikuvauksesta).
• Ruotsin kielen tyydyttävää tai hyvää kirjallista taitoa osoittava valtionhallinnon kielitutkinto täydennettynä kielikeskuksessa suoritetulla suullisella kokeella.

Suomen kieli, 3 op:

• Toisen kotimaisen kielen kokeet  (2 op) ja . Lisätietoa kokeista .
• Suomen kielen tyydyttävää tai hyvää kirjallista taitoa osoittava valtionhallinnon kielitutkinto täydennettynä kielikeskuksessa suoritetulla suullisella kokeella.

Vapautus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta

Jos opiskelija on vapautettu toisen kotimaisen kielen opinnoista alemmissa koulutusasteissa (todistus vapautuksesta), voidaan opiskelija vapauttaa toisen kotimaisen kielen taidon osoituksesta viitaten aiempaan vapautukseen. Lisäksi jos opiskelijalle määrittyy suomi tai ruotsi koulusivistyskieleksi, mutta hänellä ei ole suoritettuna vaadittua lukion oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja (vähintään 5 kurssia toisen kotimaisen kielen opintoja); päättötodistuksessa on tästä erillinen merkintä), voidaan opiskelija vapauttaa taidon osoituksesta viitaten vähäisiin aiempiin opintoihin. Hakemukset toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta vapauttamiseksi käsitellään opiskelijan korkeakoulussa.

Tutkintovaatimuksista riippuen vapautuksen saanut opiskelija voi joutua suorittamaan tilalla muita kieliopintoja. Vaikka opiskelijan koulusivistyskieleksi ei määrittyisi suomi tai ruotsi, opiskelija voi kuitenkin halutessaan suorittaa suomen tai ruotsin toisen kotimaisen kielen kokeen. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, saa suoritetusta toisen kotimaisen kielen kokeesta opintosuoritusmerkinnän. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi/ruotsi ei kuitenkaan voi saada tutkintotodistuksen liitteeseen merkintää lain (424/2003) 6§:n 1 momentin mukaisesta kielitaidon osoituksesta.

Lisäksi peruskoulun tai lukion Ahvenanmaan maakunnan oppilaitoksessa suorittanut saa hakemuksesta tekniikan ja taiteiden aloilla vapautuksen toisen kotimaisen kielen osoituksesta suomen kielen taidossa (Asetus (841/2000) 3§).

Opiskelijan oman korkeakoulun opintopalvelut antavat tarkempaa tietoa vapautusperusteista ja -hakumenettelyistä.

Opiskelijan, joka pohtii vapautuksen anomista toisen kotimaisen kielen opinnoista on syytä huomioida, että toisen kotimaisen kielen taidon puuttuminen tutkintotodistuksesta saattaa tulevaisuuden viranhaussa ja työelämässä vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin. Korkeakouluopintojen jälkeen toisen kotimaisen kielen taidon osoittaminen tulee tehdä valtionhallinnon kielitutkinnolla, joka on maksullista ja saattaa ilman riittävää kielitaitoa olla hankalaa. Siksi Kielikeskus suosittelee toisen kotimaisen kielen suorittamista opiskeluaikana.

Vapautukset kieli- ja viestintätaitovaatimuksista

��ⱹä��������ܰ��

Jos opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen kieli- ja viestintätaidon aiemmissa korkeakouluopinnoissaan tai aiemmin suoritetun korkeakoulututkinnon yhteydessä, opiskelija toimittaa hyväksilukuhakua varten opintosuoritusotteen tai aiemman tutkintotodistuksen. Otteessa tai todistuksessa tulee olla maininta: ”Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 12.6.2003/481”, tai toisen kotimaisen kielen opintojen kurssikuvaus, josta maininta laista 424/2003.

Jos opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen tyydyttävää tai hyvää kirjallista kieli- ja viestintätaitoa osoittavan valtionhallinnon kielitutkinnon, on opiskelijan täydennettävä tutkinto kielikeskuksessa suoritetulla suullisella kokeella.

Mitä ei hyväksilueta?

Metropolia Ammattikorkeakoulun opintojaksoa ei hyväksytä korvaamaan Aalto-yliopiston tutkintoon kuuluvia toisen kotimaisen kielen opintoja tai kokeita.

Perusteena on, että opintojakso ei vastaa Aalto-yliopiston tutkintoon kuuluvan toisen kotimaisen kielen ruotsin osaamisen osoittamiselle asetettuja arviointi- ja näyttövaatimuksia. Aalto-yliopistossa opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito arvioidaan erikseen, ja arvioinnissa varmennetaan opiskelijan henkilökohtainen osaaminen sekä kirjallisen tuottamisen, suullisen viestinnän että vuorovaikutustaitojen osalta.

Koska opintojakson suoritustapa ei mahdollista tutkinnossa edellytetyn kielitaidon luotettavaa ja varmennettua todentamista Aalto-yliopiston käytäntöjen mukaisesti, opintojaksoa ei voida hyväksyä korvaamaan Aalto-yliopiston tutkintoon kuuluvia toisen kotimaisen kielen opintoja tai kokeita. Voimassa 1.10.2026 alkaen. Hyväksiluettavan opintojakson on oltava suoritettuna 31.8.2026 mennessä, ja hyväksilukuhakemus on jätettävä viimeistään 30.9.2026. Jos opiskelijalla on ennen tätä päivämäärää suoritettu suomalainen korkeakoulututkinto, johon toisen kotimaisen kielen opinnot sisältyvät, tutkinnon perusteella osoitettu kielitaito hyväksytään normaalien käytäntöjen mukaisesti.